Urheilu

1 500 kuutiometriä sahanpurua peittää lumen ensilumenlatua varten

Säilötty lumi on varmin keino taata hiihto-olosuhteet ensilumenladulle.

Ensilumenladulle päästään Vuokatissa hiihtämään tänä vuonna syyslomien tienoilla. Vaatii kuitenkin paljon työtä, ennen kuin ladut saadaan ajettua ja innokkaimmat pääsevät aloittamaan hiihtokautensa.

Ladun lumi saadaan säilöön jo alkuvuodesta, kun lumetustykit valmistavat lumikasan Vuokatin urheiluopiston ampumaradan läheisyyteen tammi–maaliskuun aikana.

Tulevan ensilumenladun lumikasa on kooltaan noin 70 000 kuutiota. Se on suurin tähän mennessä tehty kasa, kertoo Jani Ähtävä Vuokatti Sportilta. Aiemmin Ruukissa sijainnut 20 000 kuution lumikasa on nyt yhdistetty osaksi ampumaradan kasaa.

– Kaikki lumi kannattaa koneiden ja lumen siirtelyn takia tykittää samaan kasaan, jos vain tila antaa myöten, Ähtävä sanoo.

Vesi lumetustykkeihin pumpataan urheiluopiston läheisestä lammesta. Särkisen rannalla olevasta pumpusta kulkee maahan kaivettu linja urheiluopiston ampumaradalle, jossa sijaitsevat paineenkorottamo ja jäähdyttämö.

Sieltä vesi jaetaan neljään kaivoon lähelle purukasan paikkaa.

– Kaivosta voi ottaa vettä aina pariin kolmeen tykkiin kerrallaan. Maksimissaan lunta ammutaan kuudella tykillä, mutta yleensä mennään viidellä, Ähtävä kertoo.

Valmis lumikasa tasoitetaan loivaan pyöreään muotoon muotoilulaikkojen avulla, minkä jälkeen traktorit ja tampparit peittävät sen sahanpurulla. Kasan reunat saavat purupeitteen lingon avulla.

Kesän aikana peitettä voidaan paikkailla, että purun suojaava paksuus säilyy noin 40–50 sentissä.

Sahanpurua nykyinen lumikasa on tarvinnut suojakseen noin 1 500 kuutiometriä. Samaa purua voidaan hyödyntää useampana vuonna, mutta se tarvitsee sekaansa myös jonkin verran uutta. Jäänsekaista sekundääripurua pöyhitään kesän aikana, jotta se saadaan sulamaan käyttökelpoiseksi.

– Oikein kivinen puru ajetaan kesäisin paikkaamaan latureittejä.

Noin puolitoista viikkoa ennen ensilumenladun valmistumista lumi kuoritaan kaivurilla ja traktoreilla esiin laduille levitettäväksi.

– Kun se traktoriralli alkaa lokakuun alussa, sitä ajetaan käytännössä kuukauden verran, Ähtävä sanoo.

Hukkaan lumikasan pinnalla olevaa purunsekaista lunta menee noin muutaman prosentin verran. Yhteensä hävikkilunta syntyy alle kymmenen prosenttia, kun huomioidaan myös kesän aikana pintakerroksesta sulavan lumen määrä.

Ei ole ollut sellaista tilannetta, että pohja olisi ollut jostain kohtaa läpisula.

Säilölunta on tehty Vuokatin urheiluopistolla vuodesta 2004 alkaen. Lumi tykitetään ampumaradan lähellä aina samaan paikkaan, joten kasan alle on vuosien mittaan muodostunut sulamaton jääpohja.

– Ei ole ollut sellaista tilannetta, että pohja olisi ollut jostain kohtaa läpisula. Välillä jään pintaa rouhitaan kantojyrsimellä, ja jäähileestä tulee vielä useampi kilometri latua, Ähtävä toteaa.

Tykitetty lumi eroaa koostumukseltaan luonnonlumesta, sillä se on jäisempää ja sitä kautta kestävämpää. Parhain lopputulos ladulle on, kun säilötyn lumen sekaan sataa ladulla viisi senttiä luonnonlunta.

– Kun toimitaan säilölumella, ei ladulle lokakuussa pääseminen ole enää tykityspakkasesta kiinni, Ähtävä kiteyttää.