Paikallisuutiset
Kesälammas on ekologinen ruohonleikkuri – niiden ottaminen ei kuitenkaan käy noin vain
Jukka Säntti kertoo, että lampaiden puuhia on mukava seurailla vaikka keittiön ikkunasta tai rantasaunan terassilta.
Kesäksi hankitaan monenlaisia kotieläimiä, niistä on perheille iloa ja myös hyötyä. Kesälammas on harvinaisempi kesävieras, mutta Kuusamosta löytyy Iso-Hyypiö-järven rannalta viiden lampaan katras.
Luontomies Jukka Säntti hommasi lampaat kesäksi asuinpaikkansa pellolle. Lampaat ovat kuusamolaisia.
Kesälampaiden ottaminen ei käy ihan noin vain, sillä Euroopan unioni säätelee tiukasti lammastalouttakin. EU:n vaatimukset ovat tiukat: tarvitaan vähintään yksi hehtaari aidattua laidunta, juomaveden saanti jatkuvasti, suoja sadetta ja tuulta ja auringon kuumuutta vastaan, nuolukivi ja vähintään viiden lampaan katras. Lisäksi tarvitaan eläinlääkärin tarkistusta ja rokotuksia.
Jukka Säntti kertoo, että heillä on joutilasta kesannolla olevaa järvenrantaniittyä ja lampaat sopivat sinne hyvin. Lammas on vaatimaton eläin. Se on ekologinen ruohonleikkuri, ruoho pysyy kurissa ja luonnonkukat kukoistavat lammashaassa. Lampaiden puuhia on mukava seurailla vaikka keittiön ikkunasta tai rantasaunan terassilta.
– Lampaat syövät melkein mitä vain vihreätä kasvia. Suolaheinä on niiden erityistä herkkua. Niittyleinikin myrkylliset kukat ei kelpaa, kaikki muu kelpaa.
Lampaat syövät kasviksia noin 10 kg päivässä, ja lihapainoa kertyy kilo viikossa.
Nuolukivi ja erikoisesti lampaille valmistettu, siinä on erilainen suolojen koostumus kuin hirven nuolukivessä.
Syksyllä lampaat teurastetaan. Lampaan teuraspaino on 25 kg, mutta jos ne ovat ylivuotisia niin painoa voi olla enemmänkin.
Kuluvana kesänä on ollut niin sanotusti hyvä sääskikesä, siivekkäitä ystäviä on ollut kiitettävästi.
Miten lampaat selviävät sääskien, mäkäröiden, polttiaisten ja paarmojen kanssa?
– Meillä on täällä asuinpaikalla biologinen höntiäisten torjunta. Olen laittanut pihapiiriin ja lähistölle 70 linnun pönttöä ja pääskysille räystään alle laudat pesäntekoalustaksi. Kyllä ne siivekkäät kesävieraat muutaman miljoonan sääskeä ja muuta höntiäistä syövät ja pitävät itikat kurissa.
Kesälammasprojekti on kahden perheen yhteinen, toinen perhe huolehtii lampaiden pidosta kesäkauden ajan ja toisessa perheessä on ammattitaitoinen kotiteurastaja.
– Tämä on hyvä työnjako, ei sitä oikein kehtaa itse alkaa omia kotieläimiä teurastamaan, kun on niistä koko kesän huolehtinut, Jukka Säntti summaa projektia.
Lampaat taivasalla talven yli evakkoaikana
Lammas oli Kuusamossa ennen sotia tavallinen kotieläin. Silloin lehmien rehusta oli puutetta, vähät heinät syötettiin lehmille ja hevosille. Lampaille kerättiin huonompaa ruokaa, suokasveja, saraheinää ja lehtikerppuja.
Jutun kirjoittajan äiti Hilkka Myllylä os. Kyllönen, 92 vuotta, kertoo evakkoajan lampaista kotitilallaan Kuusamon Määttälänvaaran Auralassa.
”Jouduttiin lähtemään sotaa pakoon evakkoon syksyllä 1944 ja myös lehmät otettiin mukaan. Minun tehtävänä oli 13-vuotiaana kuljettaa lehmät Kiiminkiin. Evakkopaikka oli Kiimingissä lähes 200 km päässä kotoa. Lampaat jouduttiin jättämään kotiin.
Palasimme kevättalvella 1945 evakosta kotiin Auralaan. Talo oli pystyssä, samoin navetta, niitä ei ollut venäläinen sotaväki polttanut.
Myöhemmin keväällä lähdettiin hakemaan heiniä kaukoniityltä Määttälän ja Rukajärven välisiltä niittysuovilta. Sieltä löytyivät talon 4 lammasta, ne olivat löytäneet heinäsuovan ja siitä syömällä ja suojaa hakemalla selviytyneet hengissä talven yli, eivät olleet pedot eikä desantit lampaita selkosesta löytäneet.”
Sitkeä eläin on lammas, onhan sillä paksu villainen turkki pakkasen suojana ja heinäsuovasta saivat ruokaa.