Ihmiset 

Kalaan kuohuvalle koskelle Sotkamon jokimaisemiin

Vesistöjen ympäröimä Sotkamo on oiva kohde myös koskikalastuksesta kiinnostuneelle.

Kesä, kärpäset ja kalastus – mikäpä sen mukavampi tapa viettää lomapäivää kuin luonnonkauniissa maisemissa kuohuvien koskien keskellä. Sotkamossa on koskikalastuskohteita Kajaanista päin lukien Jormasjoella, Tuhkajoella, Lontanjoella, Tipasjoella ja Ontojoella.

– Periaatteessa ne ovat aika harvinaisia, sillä eihän meillä hirveästi ole näitä koskivesiä. Tietyllä tavalla se on rikkaus meille, Sotkamon kalatalousalueen puheenjohtaja Petri Komulainen toteaa.

Koskikalastuskausi alkoi Ontojokea lukuun ottamatta Sotkamossa toukokuun lopussa ja kestää syyskuuhun saakka.

– Ontojoki on ollut koko ajan kalastuskäytössä. Sulien vesien aikana siellä on mahdollista mennä kalalle läpi vuoden, Komulainen kertoo.

Sotkamossa kyllä riittää muitakin virtaavia vesiä, koskia ja puroja. Ne eivät vain ole profiloituneet koskikalastuskohteiksi eikä niissä myydä lupia.

Paikallisista koskista Komulainen kertoo erityisesti Jormasjoen viehättävän häntä. Matkaa Vuokatista on sinne noin yhdeksän kilometriä ja kosken lähelle pääsee helposti autolla. Parkkipaikka on lähellä myös kutostietä Kajaaniin päin ajettaessa.

Eräs Sotkamon koskien valtti onkin niiden saavutettavuus. Kosket sijaitsevat kohtuullisen lähellä Sotkamon kirkonkylää ja Vuokattia, korkeintaan parinkymmenen minuutin automatkan päässä sekä lähellä tietä. Pääosin kosket ovat luonnontilaisia maastokohteita.

Sotkamon kosket ovat Komulaisen mukaan hyvässä kunnossa. Ja mikäli koskessa on kunnostustarvetta, niitä lähdetään kehittämään ja hakemaan rahoitusta kunnostukseen. Jormasjoelle kunnostus on tulossa todennäköisesti vuonna 2024, myös Sapsokoski on tulevaisuuden kunnostuskohteena.

– Koskea kunnostetaan koskikalastukseen ja kaloille paremmin sopivaksi, eli tehdään ja ennallistetaan kutusorakoita, Komulainen kertoo.

Sotkamon kalatalousalue on myös saanut erillisluvan kirjolohen istuttamiseen.

– Ongelma on ollut se, että pyyntikokoista taimenta ei ole saatavilla. Koskikalastuksen järjestäminen on käytännössä hankalaa tai mahdotonta, koska saalis on se, mitä kohteesta haetaan.

Istutuslupa on voimassa Ontojoelle viideksi vuodeksi sekä Lontanjoelle, Tipasjoelle ja Jormasjoelle täksi vuodeksi.

– Tuhkajoelle ei istuteta kirjolohta, koska siellä on hyvä luontainen taimenkanta. Täytyy katsoa jatkoa tarkemmin, miten asia etenee. Tarkoitus on tietenkin kaikilla näillä vesillä siirtyä luonnolliseen taimenkantaan.

Esimerkiksi itäinen naapurikaupunki Kuhmo tunnetaan koskikalastuksen paratiisina, mutta Sotkamossa kalastusmatkailu on jäänyt hieman varjoon – vaikka vesistöt ympäröivät laajasti paikkakuntaa. Kalastusmatkailun markkinointi on ikään kuin puuttuva pala kokonaiskuvasta.

Komulaisen mukaan tietoa kalastuskohteista pitäisi olla vielä helpommin saatavilla sekä myös yritysten tarjottavissa.

– Meillä on kyllä potentiaalia. Esimerkiksi minulle tulee kesällä ja syksyllä monilta lomalaisilta kysymyksiä, että mihin voi helposti mennä kalalle ja mitkä paikat ovat auki, hän toteaa.

Kysyntää olisi varmasti myös kalastusvälineiden vuokraukselle.

Lupia Sotkamon koskille myydään muun muassa Intersportissa, lisäksi on yksityisiä luvanmyyjiä. Koskien läheisyydessä ilmoitustauluilla on puhelinnumero, johon soittamalla puhelimeen kilahtaa vuorokausilupa.

– Jos haluaa pitemmän luvan, silloin täytyy ostaa liikkeistä tai paikallisilta myyjiltä, Komulainen sanoo.

Kalamiehen ja -naisen kannattaakin tutustua myös Kalalla Kainuussa -sivustoon, jonne on koottu kattavasti tietoa paikallisista kohteista sekä luvista lähtien.

Toivotaan, että nuoriso löytäisi meidän kalakohteet ja ylipäätään kalastusharrastuksen.

Nuoria pyritään saamaan kalastuksen pariin myös muun muassa ilmaisilla kalastuspäivillä. Sotkamon kalatalousalue on tehnyt juniorityötä etenkin paikallisten koulujen kanssa.

– Toivotaan, että nuoriso löytäisi meidän kalakohteet ja ylipäätään kalastusharrastuksen.

Kalastuksessa on nykyään samantyylinen henki kuin metsästyksessä, eli nuoria kalastajia pitäisi löytyä lisää harrastuksen elinvoiman säilymisen vuoksi.

– Mutta tänäkin keväänä olen huomannut, että nuoret ajelevat pyörällä ja onki tai virveli on mukana. Ovat selkeästi menossa kalalle, ja se on kyllä mukava nähdä, Komulainen toteaa.

Harrastukseen pääsee kiinni myös verrattain edullisesti, sillä kalastusvälineet ja luvat eivät loppujen lopuksi suuria summia kustanna.

Sehän on kuitenkin selvä, että kalastus on oma elämyksensä muiden joukossa.

– Saalishan viehättää kalastajaa. Jos saalista ei tule, esimerkiksi pieni kalastaja ei välttämättä halua seuraavalla kerralla enää lähteä. Mutta vaikka sataisi vettä ja olisi kylmä, ja sitten saa kalan, tullaan varmasti seuraavallakin kerralla, Komulainen kuvailee.

Eräs vinkki hänellä on vielä koskimaisemiin kaloja narraamaan lähteville.

– Vaikka nyt koronakausi on jo ohi, suositellaan siitä nähden etäisyyksien pitämistä. Katsotaan, ettei takana ole ketään ja käytetään esimerkiksi aurinkolaseja. Koukut ovat teräviä.