Miten pienyritykset voivat välttää yleisimpiä sudenkuoppia liiketoimissaan?

Pienyritykset eli alle 50 henkilön yritykset, työllistävät Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä. Oman yrityksen pyörittäminen on kieltämättä houkutteleva idea, mutta yrittäjyyteen liittyy paljon riskejä – riskejä, joilla voi olla merkittäviäkin seurauksia.

Suomessa yrittäjyys on nähty usein turvallisuuden hakuisena toimintana, jossa tarkoituksena on työllistää itsensä eikä niinkään pyrkiä kasvuhakuisuuteen. Monet alat, kuten tulkkaus, luovat alat, kauneudenhoito taikka IT-konsultointi ovat useimmiten yrittäjävetoisia aloja, joissa elannon hankkimiseksi yrittäjyys on lähes elinehto.

Tässä artikkelissa käsittelemme riskejä, joita pienyrittäjät kohtaavat, kerromme vinkkejä niiden välttämiseen sekä asioita, joihin tulisi kiinnittää yleisesti huomiota.

Liiketoimintariskit – mitä ne ovat ja miten niitä voidaan välttää?

Hyvän ja kestävän liiketoiminnan perustana on liiketoimintasuunnitelma, jolla voidaan visuaalisesti kartoittaa siihen liittyviä riskejä. Yrittäjyyteen liittyy aina riskejä, mutta useimmiten liiketoiminnalliset riskit perustuvat tuotteen tai palvelun kysyntään, rahoitukseen turvaamiseen, tuotteen tai palvelun tuotantoon tai markkinointiin ja lainsäädännön vaatimusten noudattamiseen. Riskit ovat myös toimialasidonnaisia. Liiketoimintasuunnitelma (LTS tai eng. Business Model Canvas – BMC ), jolla voidaan kuvastaa liikeidea käytännön tasolla ja kartoittaa siihen liittyviä riskejä.

Liiketoimintasuunnitelmalla pyritään realistisesti jäsentelemään liikeidea ja kohdistamaan toimia tarkoituksenmukaisesti. Liiketoimintasuunnitelman avulla myös sijoittajat, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät saavat kokonaiskuvan yrityksestä ja he voivat siten arvioida toimintaedellytyksiä.

Lainsäädäntökin tuottaa osakseen päänvaivaa, sillä sekin ajan saatossa aina tuppaa muuttumaan ja pakottaa yrityksiä muuttamaan toimintaansa joissakin tapauksissa hyvinkin merkittävästi. Esimerkiksi yritysten asiakkaiden tietosuoja ja sen turvaaminen aiheuttaa useinkin organisatorisia ongelmia. Tietosuojaan liittyvien riskiensä vähentämiseksi pienyritysten kannattaa myös järjestää henkilötietojen käsittely organisaatiossaan tavalla, joka täyttää yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimukset ja noudattaa asetuksen mukaisia periaatteita tietojen keräämiselle ja käsittelylle.

Sopimusten merkitys – kirjaa asiat ylös

Sopimusvapauden puitteissa voidaan solmia sopimuksia, joissa osapuolet voivat päättää sen sisällöstä melko vapaasti. Valitettavan usein kuitenkin törmätään siihen, että sopimukset ovat epämääräisiä tai suullisesti tehtyjä. Suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinenkin, mutta suullista sopimusta on aina hankalampi näyttää toteen riitatilanteissa.

Sopimus myös sitoo molempia osapuolia, jolloin esimerkiksi myyjän on toimitettava tilatut tavarat sovittuun aikaan tai työnantajan on maksettava palkat tiettyyn aikaan mennessä.

Suositeltavaa on siis tehdä kaikki sopimukset kirjallisesti olivatpa ne kaupallisia sopimuksia taikka kuluttajan kanssa tehtyjä sopimuksia. Kirjallisissa sopimuksissa osapuolille on tuolloin selvää, mistä on sovittu. Sopimusriitojen syttyessä, siitä voi aiheutua pitkäkin kädenvääntö, joka voi merkittävästi haitata liiketoimintaa.

Kuluttajansuoja – turvaa kuluttaja

Kuluttajille suunnattua markkinointia sääntelee kuluttajansuojalaki, jolla pyritään ehkäisemään kuluttajiin kohdistuvaa epäasiallista markkinointia. Yrityksen markkinoinnin tulee siis olla hyvän tavan mukaista, jolloin kuluttaja voi tehdä tietoisen ja harkitun ostopäätöksen.

Tärkeää on muistaa, että tuotteen tai palvelun markkinoinnissa ei saa menetellä sopimattomasti, totuuden vastaisesti taikka harhaanjohtavasti. Hyviä markkinointitapoja noudattaen ja esimerkiksi tarjoamalla vapaaehtoisesti palautus- ja vaihto-oikeutta tuotteille voidaan kasvattaa luottamusta kuluttajissa.

Verovelvoitteet – muista maksaa verot

Viime vuosi toi mukanaan useita verouudistuksia, kuten arvonlisäveron noston 25,5 %:iin ja vähäisen liiketoiminnan rajan noustessa 20 000 euroon. Yritysten koosta riippumatta tulee ottaa veromuutokset huomioon liiketoimissa.

Yritysmuodosta riippuen on myös järkevää suunnitella yrityksen verotusta. Esimerkiksi on hyvä suunnitella se, miten paljon ja milloin nostetaan palkkaa tai osinkoa yrityksestä, sillä kaikki tulot, osingot ja yrityksen voitot ovat veronalaisia.

Verovelvollisuuksien laiminlyönnistä ei seuraa vain mainehaittaa, mutta myös taloudellista taakkaa.

Immateriaalioikeudet – suojaa luomukseksi

Yrityksen kilpailuetu ja menestys monissa tapauksissa perustuu tuotteiden ja palveluiden ainutlaatuisuuteen ja kehittämiseen. On tärkeää siis suojata yrityksen luomukset asianmukaisesti, mutta myös huolehtia siitä, ettei itse loukkaa muiden luomuksia.

Immateriaalioikeudet ovat oikeuksia, joita yrityksellä voi olla aineettomiin hyödykkeisiinsä, kuten tavaramerkkiin, muotoiluun, tekijänoikeuksiin taikka liikesalaisuuksiin. Kun ainutlaatuinen tuote tai palvelu on kehitetty, se kannattaa suojata asianmukaisesti esimerkiksi rekisteröimällä sen tavaramerkki.

Yritykset voivat myös itse valvoa tavaramerkkiään sekä välttää itse loukkaamasta niitä hyödyntämällä tavaramerkkirekistereitä, joista löytyy vireillä olevat hakemukset ja jo rekisteröidyt tavaramerkit.

Mikäli yritys havaitsee oman tavaramerkkinsä tulleensa loukatuksi, on tärkeää kerätä loukkauksesta dokumentaatiota ja lähettää esimerkiksi kieltokirje loukkaajalle. Tilanteen eskaloituessa, immateriaalioikeuksiin erikoistunut asianajotoimisto voi tarjota tarvittavaa apua immateriaaliloukkauksien selvittämiseen.

Työlainsäädäntö – ole vastuullinen työnantaja

Mikäli yritys päättää palkata työntekijöitä, tulee sen ottaa huomioon työtä koskevat lainsäädännöt. Työsopimuksia säätelee Suomessa työsopimuslaki, jonka perusteella työnantajan ja työntekijän välinen sopimus toteutetaan. Työsopimuksessa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä valvonnan alaisena vastiketta, kuten palkkaa vastaan.

Työsopimus voi olla myös vapaamuotoinen tai suullinen, mutta suositeltavaa on se laatia kuitenkin kirjallisesti ja soveltaen työlainsäädäntöä. Pääasiallisesti työsopimukseen tulisi sisällyttää työsuhteen kesto, työajat, työtehtävät, palkat, muut etuudet sekä sovellettava työehtosopimus.

Useimmiten työsopimuksiin liittyvät riitatilanteet saavat alkunsa epämääräisistä sopimusehdoista ja niiden erimielisestä tulkinnasta. Kuitenkin muissakin sopimusriidoissa, myös työsopimusriidoissa oikeustaistelut voivat kestää pitkään ja häiritä liiketoimintaa merkittävästi.

Luvat ja erikoissääntely – älä toimi omin päin

Monet alat ovat luvanvaraisia, sillä on katsottu tarpeelliseksi yleisen turvallisuuden ja edun kannalta säännellä ja valvoa tiettyjä aloja. On siis erityisen tärkeää jo ennen liiketoiminnan aloittamista tarkastaa omaa alaa koskeva erityissääntely ja varata hieman aikaa lupahakemuksien käsittelyille.

Erityisesti säänneltyjä toimialoja ovat muun muassa kaivostoiminta, alkoholin valmistus ja myynti, räjähdysaineiden valmistus, sähkön tuotanto, pankki- ja vakuutuslaitostoiminta. Muita luvanvaraisia toimialoja ovat esimerkiksi ajoneuvojen katsastustoiminta, tietyt kuljetusalat ja asunnonvälitys.

Esimerkiksi Traficom, AVI ja ruokavirasto vastaanottavat ja käsittelevät erilaisia lupahakemuksia. On myös tärkeää selvittää lupahakemusten hinnoittelusta, sillä ne luovat myös lisäkustannuksia yritykselle.

Älä jää yksin, tukea on tarjolla

Yrittäjyys, oli se sitten pienimuotoista tai suurempaa liiketoimintaa, ei ole helppoa tai koskaan riskitöntä. Olennaisinta on kuitenkin suunnitella ja arvioida liiketoiminnallisia riskejä realistisesti ja ennakoivasti, kiinnittää huomiota erilaisten sopimuksien sisältöön ja muotoon, suojella yrityksen luomuksia sekä muistaa työlainsäädännön pelisäännöt.

Yrittäjyys voi olla kuitenkin palkitsevaa, kun keskeisimmät asiat ovat hanskassa. Huolellinen ja vastuullinen toiminta vahvistaa yrityksen uskottavuutta ja mainetta alalla kuin alalla.

Mikäli pienyrittäjänä kohtaat haasteita liiketoimissasi tai haluat vahvistaa yrityksesi kestävyyttä, apua saa liikejuridiikkaan erikoistuneelta asianajajalta. Näin yritys voi keskittyä siihen, mikä on tärkeintä – liiketoiminnan pitkäjänteiseen tulevaisuuteen.