Kulttuuri

Makumatkalle Veikko Huovisen hengessä

Kainuulaista ruokaperinnettä voi tuoda esille myös matkailun näkökulmasta.

Sotkamolaiskirjailija Veikko Huovinen tunnettiin humorististen tarinoidensa lisäksi kulinaristina. Kirjailijan tuotannossa hyvällä ruualla ja juomalla onkin oma näkyvä roolinsa – paikallisia erikoisuuksia unohtamatta.

Marjex Stadionteatterin kesän uuden Huovisen Erikoiset -näytelmän esitysten yhteydessä on mahdollista käväistä makumatkalla kirjailijan hengessä. Osaan esityksistä on tarjolla VIP-paketteja, joihin kuuluu teatterilippu sekä kainuulaisen ruokakulttuurin perinteitä kunnioittava Huovisen Makumatka.

Ensipuraisu Huoviseen liittyvästä menusta saatiin marraskuussa Sotkamossa järjestettyjen Kainuun kirjamessujen yhteydessä. Kaisa Lukkari on jo vuosia kehitellyt kirjailijan ympärille kietoutuvia ruokamatkailuideoita.

– Kirjamessujen jälkipuintina tuli kiinnostus paikallisen ruokatuotteen kehittämiseen eri tarkoituksiin, nimenomaan tapahtumamaailmaan muokattavaksi.

Myös kesäteatterin yhteydessä haluttiin nostaa tarinoiden lisäksi esille paikallista ruokakulttuuria.

– Tietenkinhän minua kiinnosti lähteä jatkojalostamaan sitä, mikä oli saanut pienen siemenen alun. Vastaanotto ja palaute oli marraskuussa hirmu hyvää, Lukkari kertoo.

Lähtökohdat kesäisen menun suunnitteluun olivat erilaiset kuin marraskuussa. Lukkaria kiehtoi tapahtuman miljöö, ulkoteltta aitiopaikalla Sapsojärven äärellä ja vaarojen juurella.

– Puitteet on kohdillaan, nyt ei tarvitse kuin tuottaa hyvää ruokaa, Lukkari naurahtaa.

Samaa punainen lanka säilyi ja kokonaisuus kehittyi jälleen Huovisen tarinoita ja mieltymyksiä seuraten. Huovisen perikunnalta Lukkari on saanut lämpimän suostumuksen.

– Halusin tuoda kokonaisuuteen erityisesti meidän kaenuulaesta perinnettä – mutta pikkuisella twistillä päivitettynä, että makumaailma olisi mahdollisimman elämyksellinen.

Ihmiset ovatkin kuvailleet makumatkaa kainuulaiseksi tapakseksi.

Mikäpä muu se olisi kainuulainen kesäruoka kuin makkara.

Lukkari kertoo paikallisten pienyrittäjien tuotteiden ja ideologian esiintuomisen olevan hänen sydämenasiansa. Esimerkiksi sotkamolaista leivontakäsityötä menussa edustaa Heikkilän Pirtin Pauliina Räisänen. Ruiskuoreen leivotut kukot täytetään tuoreilla muikuilla ja lakkaleivokset tuunataan tervalla.

– En muistakaan, milloin olisin saanut aitoja ohrateoksia. Pauliina kehitteli oman miniversion rieskasta, mikä eritoten oli Veikon mieltymyksenä – pikku rönttösiä unohtamatta.

Paikallista ruoka- ja juomapuolta edustavat myös Haapalan panimo sekä Vuokatin Viini, Männikkölän tilan kyyttö ja Mirja Kyllösen juustoleivät. Karitsanmakkara tulee Heinämäen luomutilalta.

– Pakkohan siellä on myös oltava lämmintä, ja mikäpä muu se olisi kainuulainen kesäruoka kuin makkara, Lukkari naurahtaa.

Myös stadionilla toimivan teatterikioskin tarjonta koostuu Huoviseen pohjautuvista tuotteista.

– Kioski on joka näytöksessä auki, ja sieltä saa makumaistiaisia vaihtelevasti, suolaista ja makeaa.

Lukkari korostaa, että Kainuun luonnosta ponnistavassa makumaailmassa on paljon potentiaalia. Sama koskee myös paikallisia taiteilijoita.

– Mielestäni ihan liian vähän tuodaan matkailullisesti esille näitä omia kansallissankareitamme, mihin meidän dna:mme ja ajatusmaailmamme perustuvat.