Lomarahaa vanhoilla koruilla - yhä useammat ihmiset myyvät kultaa tukeakseen talouttaan

Inflaation myötä kohonneet elinkustannukset ja nouseva korkotaso ovat luoneet painetta monen suomalaisen kotitalouden arkeen. Kun menot kasvavat ja kesäloma kolkuttelee ovella, lisätulojen lähteitä etsitään aktiivisesti. Yksi selvästi yleistynyt keino on muuttaa käyttämättömät kultaesineet käteiseksi.

Tämä ilmiö ei ole sattumaa. Kulta on perinteisesti toiminut turvallisena sijoituksena epävarmoina aikoina, ja sen maailmanmarkkinahinta on pysytellyt poikkeuksellisen korkealla tasolla. Kun sijoittajat pakenevat epävakaita osakemarkkinoita ja valuuttoja, kullan kysyntä kasvaa ja samalla sen arvo nousee. Tämä heijastuu suoraan hintaan, jolla kuluttaja voi saada myydessään omia, tarpeettomaksi jääneitä korujaan.

Ilmiö näkyy selvästi myös kullanostoon erikoistuneiden yritysten arjessa. Suomen johtaviin toimijoihin kuuluvan Kultapisteen toimitusjohtaja Robert Nyberg vahvistaa, että asiakasmäärät ovat olleet selvässä kasvussa viimeisen vuoden aikana. Hänen mukaansa suomalaiset ovat heränneet kullan korkeaan arvoon ja ymmärtäneet, että kotiin kertyneet, käyttämättömät esineet voivat edustaa merkittävää pääomaa.

Monille kullan myynti onkin konkreettinen tapa saada helpotusta arjen menoihin tai rahoittaa esimerkiksi kauan odotettu kesälomamatka. Moni yllättyy myös siitä, kuinka sujuvasti ja nopeasti vanhan kullan muuttaminen rahaksi onnistuu verkossa.

Miten kullan myynti käytännössä tapahtuu?

Prosessi on nykyään hiottu turvalliseksi ja läpinäkyväksi. Yleisin tapa on tilata kullanostajalta maksuton ja vakuutettu myyntipakkaus, joka sisältää turvapussin ja ohjeet.

Mikä kullan arvoon vaikuttaa?

Kultakorusta maksettava hinta perustuu kolmeen päätekijään: painoon, pitoisuuteen ja markkinahintaan.

On tärkeää huomata, että romukultaa myytäessä korun designilla, merkillä tai siinä olevilla pienillä timanteilla ja kivillä on harvoin vaikutusta hintaan. Arvo perustuu puhtaasti jalometallin määrään.

Tunnearvo vs. taloudellinen hyöty – päätös, joka vaatii harkintaa

Vaikka prosessi on teknisesti yksinkertainen, päätös myynnistä ei aina ole helppo. Moniin koruihin liittyy vahvaa tunnearvoa. Isovanhemmilta peritty rikkoutunut sormus tai entiseltä kumppanilta saatu kaulakoru voi olla muisto, jonka arvoa ei voi mitata rahassa.

Ennen myyntipäätöstä onkin syytä pysähtyä ja punnita, mitä esine itselle merkitsee. Toisaalta monissa korulippaissa on myös esineitä, joihin ei liity erityisiä muistoja tai joiden aika on yksinkertaisesti mennyt ohi. Tällöin niiden myyminen voi olla järkevä ja käytännöllinen tapa vapauttaa pääomaa konkreettiseen hyötyyn – oli se sitten velkojen maksu, lomabudjetin kasvattaminen tai säästöjen kartuttaminen. Loppujen lopuksi vain sinä voit määritellä korun todellisen arvon itsellesi. Kyse on siitä, tuoko esine enemmän iloa muistona laatikossa vai mahdollisuutena arjessa.

Kierrätyskulta on myös ekoteko

Kullan myyminen ei ole pelkästään taloudellinen teko, vaan myös merkittävä ympäristöteko. Uuden kullan louhiminen on luonnonvaroja runsaasti kuluttava prosessi. Yhden kultasormuksen valmistamiseen tarvittavan neitseellisen kullan kaivaminen voi tuottaa jopa 20 tonnia kaivosjätettä ja vaatii valtavia määriä vettä ja energiaa. Lisäksi louhinnassa käytetään usein myrkyllisiä kemikaaleja, kuten syanidia.

Kun vanhat, käyttämättömät kultakorut palautetaan kiertoon, ne sulatetaan ja niistä valmistetaan uusia tuotteita. Tämä vähentää merkittävästi tarvetta uudelle louhinnalle ja pienentää jalometalliteollisuuden ympäristöjalanjälkeä. Kullan kierrättäminen onkin kiertotaloutta parhaimmillaan. Näin jokainen myyty koru ei ainoastaan muutu rahaksi omassa budjetissa, vaan toimii myös merkittävänä tekona puhtaamman tulevaisuuden puolesta. Se on käytännöllinen osoitus siitä, miten arjen valinnoilla voidaan edistää vastuullisempaa maailmaa.

Yhteenveto

Kullan myymistä harkitsevalle ajankohta on nyt poikkeuksellisen otollinen, sillä kullan maailmanmarkkinahinta on pysytellyt korkealla, tehden myynnistä taloudellisesti erittäin kannattavaa. Ennen päätöksen tekemistä on kuitenkin tärkeää toimia harkitusti.

Keskeistä on valita tunnettu ja luotettava kullanostaja, joka tarjoaa läpinäkyvän arviointiprosessin sekä vakuutetun lähetyksen esineille. On myös hyvä ymmärtää, miten kullan arvo muodostuu: lopulliseen hintaan vaikuttavat esineen paino, kultapitoisuus eli karaatit sekä myyntipäivän markkinahinta.

Rahallisen hyödyn rinnalla on syytä punnita koruun liittyvää tunnearvoa, jotta päätös tuntuu itsestä oikealta. Taloudellisten ja henkilökohtaisten näkökulmien lisäksi on hyvä muistaa, että yksityishenkilön satunnainen myynti on usein verovapaata tuloa, kunhan vuotuiset myyntivoitot jäävät alle 5 000 euron.

Lisäksi kullan kierrättäminen on merkittävä ympäristöteko. Palauttamalla käyttämättömän kullan kiertoon tuetaan kestävää kulutusta ja vähennetään uuden kullan louhinnan aiheuttamaa suurta luonnonkuormitusta. Myyntipäätös voi siis olla paitsi taloudellisesti järkevä, myös ekologisesti vastuullinen valinta.