Mielipiteet

Mielipide: Luontokato uhkaa terveyttä

Me ihmiset tuhoamme omalla toiminnallemme ympäristöämme ennätysvauhtia. Tavallisimmat argumentit ilmastotoimien vastustamiseen liittyvät siihen, että ilmaston lämpötila on vaihdellut ennenkin, ja siksi on ollut esimerkiksi jääkausia. Se on ihan totta. Maapallo kyllä selviää, mutta selviääkö ihminen?

Ilmastonmuutoksen ohella iso ja tavallista arkea konkreettisemmin lähellä oleva asia on luontokato. Se tarkoittaa sitä, että ympärillämme oleva luonto köyhtyy ja lajeja kuolee sukupuuttoon. Luontokato uhkaa myös ihmistä, koska olemme riippuvaisia muista eliölajeista.

Luonnon monimuotoisuutta suojelemalla vahvistamme huoltovarmuutta, raaka-aineiden saatavuutta ja kansanterveyttä.

Luonnossa oleskelulla on paljon tutkittuja terveysvaikutuksia esimerkiksi suomalaisten kansansairauksiin – sydän- ja verisuonisairauksiin, mielenterveyshäiriöihin sekä stressin hallintaan. Jo viisitoista minuuttia metsässä laskee verenpainetta, sykettä ja stressitasoja.

Muutama vuosi sitten tehtiin suomalaistutkimusta lasten vastustuskyvystä, ja kuinka se paranee metsäympäristössä. Päiväkodin pihasta rakennettiin metsäpohjainen tuomalla sinne kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita.

Lasten immuunijärjestelmä parani jo kuukaudessa, kun he pääsivät säännöllisesti leikkimään tälle pihalle ja työntämään sormensa multaan ja sammaleeseen.

Eli melko pienellä luontoympäristön lisäyksellä voidaan vaikuttaa myönteisesti vastustuskykyyn ja vähentää riskiä sairastua esimerkiksi allergioihin, astmaan ja jopa ykköstyypin diabetekseen.

Elinympäristömme kaupungistuu entisestään, joten kaupunkisuunnittelussa tulisi ottaa huomioon lähiluonnon säilyttäminen ja erilaisten luontoelementtien rakentaminen. Liian steriili kaupunkiympäristö ei ole hyväksi immuunipuolustukselle vaan tarvitsemme kosketusta luontoon.

Kaikkia laajoja puistoalueita ei tarvitse esimerkiksi pitää siististi trimmattuna, vaan niitä voi kasvattaa niityksi, jolloin myös pörriäiset ja pölyttäjät kiittävät.

Tärkeimpiä tehtäviämme tässä ajassa on torjua ilmasto- ja ympäristökriisi. Ajattelen, ettei työllisyyden- ja talouskasvun tavoitteilla ole suurta merkitystä, jos meillä ei ole tulevaisuudessa elämiseen sopivaa ympäristöä.

Meidän on huolehdittava, että ympäristö- ja ilmastopolitiikka on sosiaalisesti kestävää, jolloin se vähentää eriarvoistumista, luo työtä ja toimeentuloa sekä lisää hyvinvointia.

Saara Karjalainen

eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Kajaani