Mielipiteet

Mielipide: Kylälatu ruokkii ja hyödyntää maaseudun elinvoimaa

Mielipide. Sotkamon kylien hiihtoladut ovat tulleet tänä talvena monelle tunnetuksi. Sotkamo-lehdessä 8.3. julkaistussa jutussa kerrottiin latujen tekijöistä ja käyttäjistä Tipasojalla. Heinämäen kyläyhdistyksen hiihtohaasteesta uutisoitiin 18.3. Latubongareiden ansiosta kylien reitit nousivat esille myös somessa.

Latuavustusta jaettiin Sotkamossa tänä vuonna kymmeneen kylään. Latuavustukset ovat monessa kunnassa tyypillinen tapa edistää maaseudun elinvoimaa. Samalla kylälatujen avustus tarjoaa ikään kuin avaimenreiän tarkastella kunnan suhdetta maaseudun kehittämiseen laajemminkin.

Kylien latureittien taloudellinen tuki on esimerkki vastuun jakamisesta kansalaisyhteiskunnan ja paikallishallinnon välillä. Kunta tarjoaa siemenrahan, jonka hyödyntäminen edellyttää panostusta kylien asukkailta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kuten 8.3. jutusta käy ilmi, latuja tehdään itse tuunatuilla latukoneilla ja osin harrastusmielessä. Kunnan avustus toimii polttoainerahana, joka kannustaa latujen ylläpitoon, mutta joka ilman kyläläisten osaamista ja oma-aloitteisuutta jäisi todennäköisesti hyödyntämättä.

Kylien latureittien ylläpito nojaa siis kylissä aktiiviseen kansalaisuuteen, joka on toiminnan edellytys. Se voi myös vahvistua – tai heiketä. Jatkon kannalta oleellista on, miten kylät kehittyvät.

Säilyykö niiden elinvoima? Asuuko niissä tulevaisuudessa alueensa kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita, jotka pystyvät ja haluavat ottaa vastuuta?

Sotkamon kunta sai viime vuonna hienoista muuttovoittoa. Koronan myötä kiinnostus maaseudulla asumiseen on kasvanut, ja moni kunta on hyötynyt ilmiöstä. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin päin Sotkamoa uudet asukkaat sijoittuvat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Esimerkiksi Keski-Lapin kunnassa Sodankylässä väkimäärä lisääntyi viime vuonna eniten kunnan pohjoisimmassa kylässä Vuotsossa.

Vaikka muutokset kylätasolla eivät ole isoja, voi ne nähdä signaaleina ihmisten mieltymyksistä asumisen ja elämisen suhteen. Maaseutukylät saattavat olla kunnalle vetovoimatekijä.

Kylien latuavustukset, niihin liittyvä paikallisyhteisöjen aktiivisuus ja siitä uutisointi nostavat osaltaan kyliä laajempaan tietoisuuteen. On kuitenkin hyvä pohtia, missä määrin ja millä tavoin vastuuta maaseudun elinvoiman edistämisestä jaetaan kylien ja kunnan välillä.

Kunnan rooli alueensa markkinoinnissa on tärkeä. Maaseudun tämänhetkistä nostetta ajatellen on erikoista, että mainintaa Sotkamon kylistä ei löydy Sotkamon kunnan www-sivuilta eikä kotipesäsotkamo -markkinointisivustoltakaan. Se voisi kuitenkin avata muuttoa suunnittelevalle yhden tien maaseutukunnan yhteisöihin, joita moni uudella paikkakunnalla etsii, ja luoda mielikuvaa elävästä maaseudusta Sotkamossa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Törmäsin Pohjavaaran laduilla Hämeestä muuttaneeseen mieheen, jota kiinnosti kovasti kylän toiminta. Autoin parhaani mukaan kontaktien saamiseksi. Ilman kylälatua tuokin kohtaaminen olisi jäänyt toteutumatta.

Ella Mustakangas

Tipasojalla Esa Okkonen on kunnostanut kylän latua harrastuspohjalta jo parikymmentä vuotta.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä