Mielipiteet

Mielipide: Kotieläintuotanto ja peltokasvituotanto ovat huoltovarmuutemme ydin

Mielipide. Ruokaturvallisuus ( food security ) korostuu sodan ja kriisien aikana. Uhka voi tulla kauempaa kuin omalta rajalta. Agronomin opinnoissa sovitetaan tämä huomioiden erinomaisella tavalla tiede ja käytäntö ns. soveltaviksi tiedekorkeakouluopinnoiksi. Agraariopintojen ohella mm. ravitsemus, teknologia, ympäristö, metsä ja varsinkin taloustiede ovat keskiössä unohtamatta johtamista ja viestintää.

Ydinlaskeuma. Johtaessani maitoedunvalvontaa MTK:ssa ja maitovaltuuskunnassa selvitimme säteilyturvakeskus STUKin kanssa ydinlaskeumaan varautumista maitotiloilla. Satokauden aikana laskeuma on kohtalokas peltokasveille ja avomaan vihanneksille. Nurmi nousee arvoonsa. Säteilystä kontaminoitunut, saastunut, nurmi voidaan korjata pois ja tuhota. Nurmelta korjataan 2–3 satoa kesässä, kasvu kestää runsaan kuukauden. Yhden sadon menetys voidaan vielä korvata ja säästyä totaalituholta. Sianlihan tuotannossa voidaan myös hyödyntää elintarviketuotannon sivujakeita kuten heraa rehuna.

STUKin mukaan cesium-jäämäpitoisuudet elintarvikkeissa laskivat vuonna 1986 Tsernobylin jälkeen nopeasti. Vuodesta 1988 lähtien eniten cesiumia mitattiin lähinnä sisävesikaloista, riistasta, metsäsienistä ja metsämarjoista.

Ravinteet. Lannoitteiden raaka-aineita hankitaan paljon Itä-Euroopasta juuri Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän alueilta. Lannoitteiden raaka-aineita toki löytyy Suomesta myös Siilinjärveltä tai Soklista. Tuotannossa energiana on käytetty paljon venäläistä maakaasua. Karjan lanta tai lietelanta on kriisiaikana entistä arvokkaampi ravinteiden ja jatkossa biokaasun lähde. Lannan sijoittaminen viljakasvuston perustamisen yhteydessä maan alle antaa vanhan termistön mukaisesti ns. varastolannoituksen. Useimmiten toisena viljan uudistamisvuonna kylvetään useampivuotinen nurmikasvusto viljan "aluskasvustoksi". Lannan ravinnepotentiaali on vahva ja antaa kasvuvoimaa useaksi vuodeksi.

Ravitsemus. Kriisissä myös ruoka-aineiden saatavuus, siirrettävyys, ravitsemus ja varastointi korostuvat. Viljaa ja valkuaiskasveja tarvitaan sekä ruoaksi, mutta myös mahdollisuuksien mukaan rehuksi. Tässä järjestyksessä. Maidon ja naudanlihan etu on, että nautakarja käyttää ihmiselle kelpaamatonta biomassaa eli nurmea ravinnokseen. Maidon ja lihan lisäksi esimerkiksi suomalainen ruisleipä ja kananmunat ovat ravitsemuksellisesti erinomaisia sekä monipuolisten vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä. Kriisissä kaikkea ei voida tarjota tuoreena. On tärkeää, että pienessä tilavuudessa voidaan tarjota paljon ravintoaineita. Siksi myös tuotteiden jalostaminen on kriisiaikana tärkeää, mutta erityisesti varastoja pitää olla.

Jatkuvuus. Suomalaisen maitotalouden kantava ajatus on ollut vuosikymmenet hajautettu koko maan kattava maitotilojen verkosto. Maitoa ja siten myös lihaa on ollut tarjolla kaikkialla Suomessa. Uhka tai tuho voi tulla useista suunnista tai useille alueille yhtä aikaa. Jos kesän viljasato menetetään osittainkin, voivat seuraukset olla kohtalokkaat. Lehmä on siitä erinomainen, että sen tuotanto on ympärivuotista. Jo Karjalan ja itärajan surullisista ja tunteikkaista evakkokuvista tunnistamme, että lehmä on myös siirrettävissä.

Energia. Maatilojen käyttämätön energiapotentiaali on nyt saatava käyttöön. Biokaasupotentiaali on TEM:n selvityksen mukaan jopa 16 TWh. Tästä 4 TWh:tä olisi lannasta, oljesta ja nurmesta otettavissa käyttöön lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena nopeasti. Sähkön nettotuonti oli 17 TWh vuonna 2021. Valtion pitää huolehtia biokaasun jalostamiseen riittävät investointituet.

Perheviljelmäpohjainen, koko maahan hajautettu kotieläintuotanto ja kasvinviljely sekä kasvihuonetuotanto luovat elintarvikkeiden huoltovarmuutta. Valtion on oltava huolehtimassa tilojen ja elintarviketeollisuuden kanssa elintarvikeketjun huoltovarmuudesta.

Ruoan osuus suomalaisten kulutusmenoista oli keskimäärin enää viime vuonna noin 12 prosenttia ja osuus on 40 vuodessa puolittunut. Samaan aikaan asumisen ja energian osuus menoista on miltei tuplaantunut jo 30 prosenttiin kulutusmenoista. Kuluttajalle käytännössä vain ilmoitetaan noussut sähkön siirtomaksu, kalliimpi bensan hinta tai uusi sähkön hinta. Se ei tokikaan ole oikein.

Huoltovarmuuskeskustelussa on syytä palauttaa mieliin, että "ilmaista ruokaa ei ole". Ja ilman ruokaa ei ole huoltovarmuutta.

Sami Kilpeläinen

agronomi ja VTM

Ikolan isäntä ja hankintajohtaja

Suomen meijeriyhdistyksen puheenjohtaja