Ihmiset

Juokseminen on vetokoiralla veressä

Koiravaljakon kyydissä oleminen on vauhdikas kokemus. Vuokatti Huskyn talvikauden valjakkoajeluihin kuuluu myös vierailu koiratarhalla, jolloin asiakkaat pääsevät tekemään lähempää tuttavuutta vetokoirien kanssa.

Pihamaalla on yllättävän hiljaista ottaen huomioon, että takapihalla olevassa koiratarhassa asustaa tällä hetkellä 95 koiraa. Käynnissä on päivittäinen tarhan siivous, mikä ei koiria tunnu kiinnostavan. Tilanne muuttuu, kun kärry vedetään pihaan ja koiria aletaan kerätä vetovaljaisiin. Koirat haukkuvat innokkaasti, jokainen olisi mielellään lähdössä juoksemaan.

Vuokatti Huskyn vetokoirien työkausi alkaa heti, kun kelit viilenevät elokuun loputtua.

– Syyskuusta marraskuuhun treenataan kärryn ja mönkijän avulla. Joulukuun alusta alkaa työt, heti kun lumikausi alkaa. Vielä odotetaan lisää lunta, Päivi Laasonen toteaa.

On marraskuun puoliväli ja maa on valkoisena, mutta rekeä ei voi vielä vetää.

– Asiakaskausi kestää huhtikuulle, lumen määrästä riippuen. Sitten alkaa koirien loma. Silloin tehdään kunnostustöitä ja ihmisetkin pääsee huokaisemaan, Laasonen sanoo.

Kesäohjelmat alkavat kesäkuussa. Silloin Vuokatti Huskylla järjestetään kärryajelujen lisäksi vierailuja koiratarhalle. Talvisin koiratarhakierros kuuluu osaksi rekiajeluja.

Talvikaudella rekimatkan jälkeen pihassa voi paistaa makkaraa ja myymälästä voi ostaa itselle oman pehmohuskyn muistoksi.

Koirat vaativat paljon työtä, mutta työskentely niiden kanssa on hyvin antoisaa. Oman käden jäljen näkeminen koiratarhalla on palkitsevaa, Vuokatti Huskyn Päivi ja Kimmo Laasonen sanovat. Kuvassa olevan koiran nimi on Inari. Kuva: Noora Limnell

Aktiviteetteja on tarjolla nyt 6 kilometrin Alfonssin karkumatka sekä ihan pienillekin lapsille sopiva Nupun ja Nallon kierros, joka järjestetään pihapiirissä. Kunhan järvien jäät saavat kunnollisen jään, alkavat myös pidemmät reitit.

– Komeissa maisemissa järjestettyyn 20 kilometrin lenkkiin sisältyy eräruokailu, Kimmo Laasonen sanoo.

Aikuiset pääsevät halutessaan itse ajamaan koiravaljakkoa.

– 14-vuotiaasta vanhemmat voi päästä ajamaan, kunhan kuskilla on painoa tarpeeksi reen pysäyttämiseksi. Myös ajo-ohjeisiin on pystyttävä keskittymään, Päivi Laasonen kertoo.

Pidemmälle huskyvaellukselle kannattaa valmistautua hyvällä aluskerrastolla ja villasukilla.

– Meiltä tulee asiakkaalle sitten kypärämyssy, pakkashaalarit, lämpimät saappaat, karvalakki ja rukkaset. Pidetään huoli, ettei asiakas palele, Päivi jatkaa.

Pakkasrajoja ei ole ja kovilla pakkasilla otetaan mukaan lisävaatetusta sekä käden- ja jalan lämmittäjiä.

Vuokatti Huskyn koirat ovat Alaskanhuskyja ja Siperianhuskyja. Talven koiravaljakkoajeluihin kuuluu myös vierailu koiratarhalla. Siellä pääsee tutustumaan paremmin näihin hurmaaviin karvakorviin. Kuva: Noora Limnell

Voiko koiraa pelkäävä tulla valjakkoajelulle? Ehdottomasti.

– Meillä käy aika paljonkin koirapelkoisia täällä. Siksi tarhavierailu on järjestetty siten, että koirat eivät ole irti vaan tarhassa, jotta pelkäävän ei ole pakko kohdata koiraa lähempää. Meillä on täällä muutama yksilö, jotka ovat erinomaisia pelkäävien siedätykseen. Ne ovat oikeita sydämensulattajia, Päivi kertoo.

Työkoiratkin ovat yksilöitä, joista löytyy myös ihmisiä ujostelevia koiria. Joskus joku koira saattaa syystä tai toisesta jännittää jotakuta tiettyä ihmistä.

– Kesällä varsinkin tarhakävijät saa antaa herkkuja koirille. Siinä varmistetaan se, että tilanne on mukavaa molemmista. Kaikille huskeille rapsuttelu ei ole niin palkitsevaa, mutta herkku yleensä uppoa kaikkiin.

Kimmo ja Päivi ohjaavat koiravaljakkoa suuntakäskyillä "haw" (vasen) ja "gee" (oikea). Sanat tulevat Pohjois-Amerikasta.

– Aikaisemmin minä huusin oikea ja vasen. Sitten meille tuli tutulta johtajakoira Africa , jolle oli nuo amerikkalaiskäskyt opetettu. Niitä alettiin käyttää ja siinä samalla nuoremmat oppi ne samat sanat. Me käytetään myös käskyä "aja". Kun sanon "ready", koirat pamauttavat liinat suoriksi ja ovat valmiina lähtöön, Kimmo Laasonen kertoo.

Laasoset ajavat kilpaa koiravaljakoilla myös tulevana kisakautena. Käymme tarhalla tervehtimässä luppakorvaista ja sinisilmäistä Kaasua , joka on voittanut useita Suomen mestaruuksia.

Työkoiraa aletaan kouluttaa samalla tavalla kuin kotikoiraa, parhaiten positiivisen vahvistamisen kautta.

– Pennun käsittelyyn tottuminen on tärkeää ja se, että koira oppii jo pienenä näkemään erilaisia ihmisiä. Koirat ovat täällä asiakaspalvelijoita ja niiden pitää tottua kaikenikäisiin ihmisiin. Opetamme, että asiakkaan kohtaaminen on positiivinen asia. Pentuvaiheessa koulutetaan naksuttimella. Kun koira kasvaa, se saa pienet valjaat joihin se totutetaan, Päivi Laasonen sanoo.

Namipussit ovat aina mukana tarhalla.

– Koira on niin fiksu, että se miettii mikä kannattaa ja mikä ei, Päivi jatkaa.

Inari saa halauksen Päivi Laasoselta. Rekikoirat ovat asiakaspalvelijoita joille koulutetaan pienestä pitäen, että asiakkaan kohtaaminen on miellyttävä asia. Kaikki huskyt eivät välitä pahemmin rapsuttelusta, mutta herkku maistuu yleensä kaikille. Kuva: Noora Limnell

Laasosten koirat ovat Alaskanhuskyja sekä Siperianhuskyja, osa luppakorvaisia. Laasoset kasvattajat itse vetokoiria ja ensi vuodelle suunnitelmissa on kaksi pentuetta.

– Kun pentuja tulee, ne tekevät limittäin töitä vanhojen kanssa. Pentu ei voi tehdä vielä liiakseen töitä ja vanhukset jäävät pikkuhiljaa osa-aikaisiin töihin. Meillä on myös täysin eläkkeellä olevia koiria, ne ovat hyviä PR-hommissa rapsuttelukoirina, kuten nuo 12-vuotiaat Greta ja Gulo tuolla, Päivi Laasonen osoittaa kaksikkoa.

– Pennutus olisi sopivin talvella. Keväällä kun hommat alkaa rauhoittua, niin pennut ovat siinä iässä, että niitä voi alkaa treenata, Kimmo Laasonen lisää.

Hyvä rekikoira on innokas vetämään ja juoksemaan, koska se on sen lajityypillistä käytöstä. Jalostustyön lisäksi myös koiran koulutus merkitsee paljon.

Kimmo Laasonen toteaa, että koirat vaativat paljon enemmän työtä, kuin vaikkapa moottorikelkat.

– Mutta on se myös paljon antoisampaa hommaa. Yhdeksästoista vuosi menossa ja oman käden jäljen näkee tuossa takapihalla. Näkee, mihin on tultu alkuajoista, Kimmo sanoo tyytyväisenä.