Mielipiteet

A-kilta voisi löytyä jokaisen hyvinvointialueen päihdepalvelupolusta

Mielipide Sotkamo-lehdessä 14.4. oli hyvä ja tärkeä juttu aluevaltuutettujen tutustumiskäynnistä vertaistukea tarjoavaan Hyvän Mielen kulmaan. Tapaamisessa keskustelunaiheiksi nousivat järjestöjen rooli Kainuun hyvinvointialueella, yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitys ihmisten hyvinvointiin ja ongelmien ennalta ehkäisemiseen, toiminnan ja hoidon vaikuttavuus, päihdetyön suuri tarve sekä riippuvuussairauksiin ja mielenterveysongelmiin liittyvä häpeä. Niin, ja tietenkin myös raha.

A-killat ovat päihdetoipujayhdistyksiä, joissa on tarjolla toiminnallista vertaistukea päihdeongelmaisille, päihdetoipujille ja heidän läheisilleen. A-kiltatoiminnan kuudesta arvosta yksi on yhteisöllisyys, jolla tarkoitetaan arkielämän sosiaalista, turvallista ja päihteetöntä yhteisöä. Moni A-kiltalainen kokee, että vertaisten lisäksi koko yhteisö tukee päihteettömänä pysymistä.

MIPA Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa hyvinvointia tukevia tekijöitä koskeneen kyselyn vastauksista ilmeni, että A-kiltalaiset kokevat vahvaa yhteisöllisyyttä, joka näkyy osallisuutena, turvallisuutena ja yhdenvertaisuutena sekä muiden auttamisena. A-kiltalaisten osallisuus puolestaan on vaikuttamista paitsi oman elämänsä kulkuun, myös A-killan yhteisiin asioihin. Lisäksi merkille pantavaa on, että A-killoissa oli vähemmän itsensä yksinäiseksi tuntevia kuin muissa tutkimuksen vastaajaryhmissä. − Ja yhdessä nämä kaikki seikat lisäävät A-kiltalaisten hyvinvointia.

Päihderiippuvuuteen sairastuneisiin liittyy paljon ennakkoluuloja ja kielteisiä yleistyksiä. Sairauteen kytkeytyy vahvaa sosiaalisen leimautumisen kokemusta, josta seuraa muun muassa häpeää. Joskus häpeä estää hakemasta apua sairauteen. A-kiltatoiminta on syntynyt alkoholistien itsensä keksimänä Turussa 60 vuotta sitten. Vertaisten kesken häpeää ei tarvitse tuntea ja vertaisten avulla häpeästä voi päästä eroon. A-killan kynnys on matala ja riittää kun tulee selvin päin; viikkojen tai edes päivienkään mittaista raittiutta ei edellytetä. Kiinnittyminen yhteisöön ja vertaistukeen ehkäisee monta retkahdusta. A-kiltatoiminta on siis myös pitkäkestoista ja ehkäisevää päihdetyötä.

Suomessa on noin 60 A-kiltaa, joissa toteutui viime vuonna yhteensä yli 160 000 käyntiä. Tällä hetkellä Kainuussa on kolme A-kiltaa: Sotkamossa, Kuhmossa ja Kajaanissa. Oma A-kilta voidaan perustaa mihin tahansa Kainuun kuntaan, jossa on riittävä määrä toiminnasta kiinnostuneita. A-kilta voisikin löytyä jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen päihdepalveluiden polusta.

Niin, ja se raha. Viisas hyvinvointialue ja kunta tukee alueensa järjestöjä vaikkapa tarjoamalla maksuttoman kokoontumispaikan. Kustannus ei ole iso, mutta hyöty on.

Arto Pasanen, varapuheenjohtaja, A-Kiltojen Liitto ry

Sinikka Vehkalahti, hallituksen jäsen, A-Kiltojen Liitto ry

Kirsi Mäki, järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija, A-Kiltojen Liitto ry