Vuoden 2023 luonnontuotteet ovat puolukka, haaparouskut ja poimulehti
Julkaistu: 7.1.2023 klo 8:00Vuoden luonnontuotteiden valinnoilla pyritään lisäämään tietoisuutta luonnon tarjonnasta sekä luonnontuotteiden keruuta ja käyttöä.
Arktiset Aromit ry ja Marttaliitto ovat valinneet vuoden 2023 luonnontuotteiksi kolme tuotetta. Vuoden marja on puolukka, sieni haaparousku ja yrtti poimulehti.
Puolukka on yleinen metsänpohjien varpukasvi koko Suomessa ja kaupallisesti tärkein luonnonmarjamme. Se viihtyy ja marjoo parhaiten suhteellisen avoimilla paikoilla kangasmetsissä. Marjojen poiminta-aika ajoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun.
Akrtiset Aromit ry:n sivuilla kerrotaan, että puolukka on ollut hyvän säilyvyytensä ansiosta tärkeä marja pohjoisissa oloissa. Kuva: Arktiset Aromit ry
Perinteisesti puolukat survottiin suuriin saaveihin, joissa ne säilyivät kevääseen asti viileässä paikassa sisältämänsä bentsoehapon ansiosta. Puolukkaa voi säilöä myös monilla muilla eri tavoilla: hilloina, hyytelöinä, mehuina, kuivaamalla, pakastamalla ja kokonaisina vedessä.
Teollisuudessa puolukkaa käytetään monipuolisesti elintarvikkeisiin, alkoholijuomiin ja nykyisin myös prosessoituina marjajauheina ja -uutteina muun muassa monenlaisiin hyvinvointi- ja kosmetiikkatuotteisiin.
Pirteän raikkaat puolukat sisältävät erilaisia happoja, sokeria, vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineista erityisesti mangaania. Puolukka sisältää myös runsaasti terveysvaikutteisia yhdisteitä, joilla on muun muassa ruoansulatusta edistäviä sekä bakteerien kasvua ehkäiseviä ja tulehduksia vaimentavia vaikutuksia. Marjat kannattaa käyttää kuorineen, jotta kaikki hyvät ainesosat tulisi hyödynnettyä.
Haaparouskut ovat yleisiä ja paljon käytettyjä ruokasieniämme. Ne kasvavat yksitellen tai pieninä ryhminä tuoreissa, sammaleisissa metsissä kuusen ja koivun seurassa. Parasta satoaikaa on elo-syyskuu.
Heltat ovat valkeat. Jalka on lakkia vaaleampi, pitkä, pullea ja ontto. Haaparouskun lakki on violetinharmaa - harmaanruskea, tummavyöhykkeinen tai -laikkuinen. Haaparouskujen maitiaisneste on valkoista.
Haaparouskut ovat käsittelemättöminä kirpeän makuisia ja niitä on keitettävä viisi minuuttia ennen käyttöä. Kuva: Arktiset Aromit ry
Haaparouskua voi säilöä suolaamalla tai pakastamalla. Haaparousku sopii monenlaisiin ruokiin, sienisalaatteihin, leivontaan, murekkeisiin, kastikkeisiin ja keittoihin.
Haaparouskut ovat kevyttä ravintoa, ne sisältävät energiaa vain 16 kcal/ 100g. Kivennäisaineista niissä on kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia kohtuullisesti, vitamiineista runsaasti B3, B2 ja myös D-vitamiinia. Lisäksi ne sisältävät jonkun verran c-vitamiinia, folaattia ja B6-vitamiinia.
Poimulehti on Suomessa yleinen laji. Poimulehtiä on noin 30 lähes samannäköistä lajia. Kuva: Arktiset Aromit ry
Poimulehdet ovat 10–50 senttimetriä korkeiksi kasvavia monivuotisia ruohoja. Kasvin tunnistaa hyvin viuhkamaisista, poimuttuneista lehdistään. Poimulehti viihtyy luontaisesti ojanpientareilla, niityillä sekä pihojen, peltojen ja tuoreiden metsäalueiden laitamilla.
Parhaimman makuiset lehdet löytyvät tuoreilta, varjoisilta tai puolivarjoisilta paikoilta. Lehtiä kerätään yleensä vain kukintaan asti, sillä kukinnan jälkeen ne sitkistyvät ja kitkeröityvät. Lehtisatokautta voi jatkaa keräämällä kukinnot pois.
Poimulehden lehdet ovat herkkua salaateissa, lämpimissä ruuissa, leivonnassa ja yrttiteeaineksina. Talven varalle lehtiä kannattaa kuivattaa ja kiehautettuja lehtiä voi myös pakastaa.
"Poimulehteä pidetään erinomaisena antioksidanttina sen sisältämien tanniinien ja fenolien ansiosta. Se on hyväksi iholle ja limakalvoille."
Varhain keväällä maasta nousevat lehdet ovat c-vitamiini- ja kivennäisainepitoisiä. Poimulehteä pidetään erinomaisena antioksidanttina sen sisältämien tanniinien ja fenolien ansiosta. Se on hyväksi iholle ja limakalvoille. Perinteisesti poimulehteä on pidetty naisten yrttinä ja sitä on käytetty muun muassa kuukautisongelmiin, synnytyksissä ja vaihdevuosivaivoihin.
Poimulehteä voi kotikäytössä käyttää vapaasti, mutta kaupallisessa käytössä on huomioitava uuselintarvikeasetus.
Vuoden luonnontuotteiden valinnoilla järjestöt pyrkivät lisäämään tietoisuutta luonnon tarjonnasta sekä luonnontuotteiden keruuta ja käyttöä. Tällä hetkellä suurin osa sadosta jää keräämättä.
