Mielipiteet

Sotkamosta Muurameen – voiko kahden väkiluvultaan samankokoisen kunnan sotekustannuksia verrata toisiinsa

Osmo Polvisen (vas.) mielipide Viljo Tuhkasen (ps.) esittämään sotekustannusten vertailuun Sotkamon ja Muuramen kuntien välillä.

Mielipide. Viime valtuustossa käytiin ajankohtaista sotekeskustelua.

Viime valtuustokaudella se oli niin pyhä asia, ettei siitä kärsinyt kunnolla edes ääneen puhua. Enemmistö valtuutetuista ja virkamiehistäkin oli siinä uskossa, että soteuudistuksen voimaantultua kaikki alijäämätkin siirtyvät kunnalta valtion vastuulle.

Omalta osaltani en uskonut tällaisiin selityksiin. Sotelle valmistellaan ensi vuodelle nyt realistista talousarviota. Kunnat maksavat osuuksiaan jälkikäteen, kuten perussopimus edellyttää. Hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023.

Avaan hieman valtuutettu Viljo Tuhkasen (ps.) useaan eri kertaan tekemää kustannusvertailua Sotkamon ja Muuramen kuntien välillä. Molemmissa on suunnilleen saman verran asukkaita. Otin molemmista kunnista hieman tarkempaa perustietoa.

Tammivaaleissa ei ole kysymys kuntavaalista vaan maakuntapohjalle rakenettavan hyvinvointialueen vaalista. Vaaleisssa on kysymys erittäin tärkeästä vaalista. Järjestettävät palvelut tulevat koskettamaan meitä jokaista – vauvasta vaariin.

Otan esimerkkinä hieman tarkennusta näihin asukasmäärältään kahden saman kokoisen kunnan kesken. Noita esimerkkivertailuja voisi esittää paljon muitakin, mutta kaikki maakunnat tulevat päättämään itse omista asioistaan. Kunnat ovat kaikki erilaisia kuten Kainuussa hyvin tiedämme. Kuntarajat ovat perinteisesti pyhäasia ja kuntayhteistyö on vaikeaa.

Muurame

Ikärakenne: 0-14 vuotta 21,5 %, 15-64 vuotta 59,7%, yli 64 vuotta 18,8 %

Kokonaispinta-ala: 194 km2, väestöstiheys 71,93 as/ km2

Kunnallisvero: 19,50

Välimatkat yo-sairaaloihin: Jyväskylään 13 km, Tampereelle 140 km

Sotkamo

Ikärakenne: 0-14 vuotta 14,9 %, 15-64 vuotta 58 %, yli 64 vuotta 27,1%

Kunnan pinta-ala: 2951 km2, väestötiheys 4 as/ km2

Kunnallisvero 19,75

Välimatkat yo-sairaaloihin: Ouluun n. 200 km, Kuopioon n.200 km

Kuten huomaamme niin näillä kadella kunnalla on erilainen väestön ikärakenne. Harvaan asutulla alueella pitkät välimatkat ja erilainen sairastavuusindeksi. Myös yliopistollisten keskussairaaloiden sijainnit on yksi kustannustekijä.

Muurame Jyväskylän yo-keskussairaalan rajanaapurina hyötyy. Muurame hyötyy myös työssäkäyntialueena ja suurempien kunnan verotulojen osalta. Kuten esim. Kempele Oulun tai Kaarina Turun naapurissa.

Sijainti, asukaskehitys ja sairastavuus lisäävät palvelujen järjestämiskustannuksia harvaanasutulla ja ikääntyvässä maakunnassa. Sopetumista ja yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän. Mikä on sitten peruskuntien rooli omassa toiminnassaan uudessa tilanteessa jää nähtäväksi.

On hyvä muistaa,että saatiin rakennettua oma keskussairaala. Se on 25 vuoden poistoajalla laskettuna vuonna 2046 maksettu. Ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen on oma haasteensa.

Tässä muutama huomio Kainuun hyvinvointialueen rakentamisessa. Erilaista pohjaseilvitystä ja kokemusta on olemassa jo hallintokokeilun ajoilta ja sitä ennenkin. Asiaan pitää kunnolla paneutua ja lähteä rakentamaan toimivaa kokonaisuutta. Me rakennamme osaltamme palveluverkostoa täällä Kainuulle ja Sotkamolle ja Muurame Keskisuomelle.

Osmo Polvinen (vas.)