Vuokatti News

Taina ja Kimmo Hakala seuraavat ratsuineen Olga Pohjolaa. Kun maastoretkellä on mukana ensikertalaisia, silloin mennään vain käyntivauhtia. Kuva: Viivi Seppänen

Ratsain luonnon keskellä –Islanninhevonen on herkkä ja utelias eläin

Kainuun Vaellustalli tarjoaa maastoretkiä islanninhevosten kanssa muutaman henkilön ryhmille ympäri vuoden.

Lumisten mäntyjen reunustamaa metsätietä pitkin kulkee kolme ratsukkoa. Metsän hiljaisuus ja islanninhevosten rauhallinen käynti saa ajan miltei pysähtymään. Kainuun Vaellustallin omistaja Olga Pohjola antaa ratsastajille ohjeita ohjastuntumasta ja istunnasta.

Koska ratsastusretkellä on mukana ensikertalaisia, Önön, Korkan ja Kuninkaan kanssa mennään vain käyntivauhtia.

Kainuun Vaellustalli järjestää maastoretkiä islanninhevosten kanssa muutaman hengen ryhmille ympäri vuoden. Talvella retket kestävät yksi tai kaksi tuntia ja kesällä kokeneiden ratsastajien on mahdollista päästä myös kolmen tunnin ratsastusretkelle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Talli sijaitsee kauniissa maisemissa suuren järven rannalla, noin 10 kilometriä Sotkamosta Kuhmon suuntaan.

Olga Pohjola on pyörittänyt vuonna 2006 perustettua tallia vuodesta 2013 lähtien.

Vuokatin vilkkaimpien matkailukausien ulkopuolella tarjolla on myös ratsastustunteja. Kenttätunnit sopivat ratsastajille, joilla on jo hallussa ratsastuksen perusteet.

Kainuun Vaellustallilla ei ole talutusratsastusta. Ratsastusretkien ikäraja on taitotasosta riippuen 10–12 vuotta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ensimmäistä kertaa koskaan ratsastamassa olleet Taina ja Kimmo Hakala kertoivat nauttineensa maastoretkestä islanninhevosten Korkan sekä Kuninkaan kanssa. Kuva: Viivi Seppänen

Islanninhevoset ovat siitä erikoisia, että niillä on perinteisten askellajien, eli käynnin, ravin ja laukan lisäksi myös hevosesta riippuen yksi tai kaksi muuta askellajia.

– Tölttiä voidaan ratsastaa käynnin nopeudesta aina laukan nopeuteen asti, riippuen hevosen kyvyistä ja treenitasosta sekä ennen kaikkea ratsastajan kyvyistä, Pohjola toteaa.

Töltti on ratsastajalle erittäin mukavaa istua, ja pehmeässä töltissä on helppo ratsastaa pitkiäkin matkoja.

Jotkut islanninhevoset osaavat vielä vauhdikkaampaa askellajia, nimittäin liitopassin. Passi vaatii hevoselta ja ratsastajalta paljon taitoa ja kokemusta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Islanninhevosella ratsastamisen erityishaasteena onkin tasapainottelu eri askellajien välillä.

– Koska askellajitaipumukset vaihtelevat paljon hevoskohtaisesti, niin tämä on myös se issikoilla harrastamisen "suola", koko ratsastuksen lajin mielenkiintoisin asia, Pohjola jatkaa.

Islanninhevonen on Pohjolan mielestä herkkäsieluinen ja utelias eläin, joka pääsääntöisesti haluaa tehdä töitä ihmisen kanssa.

– Se on sellainen aika lempeä hevonen ja kun issikan kanssa luo suhteen, siinä paljastuu paljon uusia tasoja, Pohjola kertoo.

Kainuun Vaellustallilla järjestetään maastoretkiä islanninhevosten kanssa muutaman hengen ryhmille ympäri vuoden. Kuva: Viivi Seppänen

Ensimmäistä kertaa ratsailla ollut Taina Hakala kertoo, että maastoratsastus islanninhevosella oli ihanaa.

– Ajattelin, että tämä hevonen olisi pienempi, mutta se oli näinkin korkea. Yllättävää oli myös satulassa istuminen. Ajattelin ensin, että se olisi vakaampaa, mutta siellä keinutti hieman enemmän kuin olin luullut. Selässä piti tehdä töitä. Mutta oli kyllä todella kiva kokemus, Hakala kertoo.

Myös Kimmo Hakala ratsasti ensimmäistä kertaa.

– Ihan ok fiilikset ovat. Selässä pysyi, niin se oli pääasia, Kimmo Hakala toteaa.

Kokemus oli Kimmon mukaan mukava, eikä ratsaille meno ihmeemmin jännittänytkään.

Jyväskylästä Vuokattiin lomalle tulleet Hakalat tekevät lomamatkoilla aina jotain sellaista, mitä eivät ole koskaan aiemmin tehneet.

– Bongasin tämän vaellustallin netistä ja ehdotin Kimmolle, että kokeillaanko. Kimmo sanoi, että lähdetään vaan ja tässä sitä ollaan! Olemme käyneet myös hiihtämässä, lumikenkäilemässä ja kuntosalilla sekä kylpylässä, Taina Hakala kertoo ratsastuksen jälkeen.

Molemmat silittelevät hevosia kiittäen niitä mukavasta retkestä ja hevoset pärskähtelevät kuin sanoakseen, että retken päätteeksi maistuisi heinäateria.

Hakalat ovat vierailleet Vuokatissa muutamia kertoja aikaisemminkin, viimeksi pari vuotta sitten.

– Aina täältä kuitenkin löytyy jotain uutta, Taina Hakala toteaa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä