Paikallisuutiset

On sitä ennenkin katsomoa katettu ja Hiukkaa kehitetty

Urheilukenttänä ovat Sotkamossa toimineet ensin Salmelanniemi, sitten Akkoniemen kenttä, jopa Nuorisoseuratalo Rientola. Sittemmin kenttänä toimi sen vieressä ollut Malkolan tontti.

Näin vaihteli kentän paikka, kunnes 21.6.1935 suojeluskuntatalolle kutsuttiin kokoon yleinen kokous, jossa urheilukentän paikaksi esitettiin jopa Salmelan ja kirkon välistä viljelyaluetta (Kainuun Sanomat 13.6.1935).

Lokakuussa (22.10.1935) sama lehti kuitenkin otsikoi, että Sotkamon urheilukenttä rakennetaan Hiukan karipalstalle.

Siitä alkoi kentän rakentaminen nykyiselle paikalleen. Syksyllä 1939 oli pohjat jo tasattu ja jätetty painumaan. Ne saivatkin painua sotien ajan.

Syyskuussa 1945 Kainuun Sanomat kertoi, että Sotkamon urheilukentän kunnostustyöt on laitettu käyntiin. Asiasta kertoi silloinen urheilulautakunnan puheenjothaja Toivo Lanamäki.

Syyskuun lopussa järjestettiin Mikkelin talkoot, joihin Viik & Höglund oli lähettänyt kaksi autoa, neljä hevosta ja melkein koko henkilökuntansa. Tuolloin saatiinkin juoksurata melkein valmiiksi.

21.5.1946 kerrottiin Kajaani-lehdessä, että urheilulautakunta oli kokouksessaan päättänyt jatkaa kentän rakentamista suunnitelmien mukaisesti opettaja Lanamäen johdolla.

29.5.1946 Kainuun Sanomat kertoi, että pesäpallon suurtapahtuma järjestettiin Sotkamossa, kun Jymyn pesäpallojoukkue pelasi ensimmäisen suomensarjan ottelunsa. Jymy aloitti sarjan voittamalla Ilmajoen Kisailijat 8 – 6.

Syyskuussa 1946 Kajaani-lehti kertoi, että kunta oli myöntänyt 75 000 markkaa urheilukenttää varten ja tarkoitus oli rakentaa kentällä 300 hengen katsomo. Perustukset oli tarkoitus tehdä syksyn aikana ja katsomon piti olla valmis 1947.

Kuitenkin vasta 12.6.1949 Kainuun Sanomat kertoi, että Sotkamon urheilukenttä oli saanut 300 henkilön katsomon. Lisäksi lehti kertoi, että Kainuussa oli ainoastaan kaksi kunnon urheilukenttää. Toinen niistä oli Kajaanissa ja toinen Sotkamossa, jossa oli nyt 9 penkkirivin katsomo, mutta ei kattoa.

Lehdessä kerrottiin, että puutavara katsomoon oli saatu suurimmaksi osaksi sotkamolaisten yritysten lahjoituksena. Urheilukentän juoksuradan pituus oli 300 metriä ja radalla kolme miestä pystyi juoksemaan rinnakkain. Radan pinnan kerrottiin olevan liian hiesusavinen ja poutasäällä se pölisi.

Opetusministeriö myönsi veikkausvaroja Sotkamoon Keskuskentän katsomoon 300 000 markkaa, kerrotaan Kainuun Sanomissa 4.8.1960.

Sipo Häyrysen lehtileike 13.8.1960 otsikoi: Katollinen katsomo Sotkamon keskuskentällä.

Lehtijutun mukaan Sotkamon keskuskentälle oli valmistunut katollinen katsomo, jossa oli tilaa 350 hengelle. Ensimmäisen kerran katsomo oli käytössä jo seuraavana päivänä, kun SM-sarjassa Jymy kohtasi Haminan Palloilijat. Jymy voitti ottelun juoksuin 6–3.

Löytyy tieto, että kentän perälle oli valmistunut huoltorakennus saunoineen ja pukuhuoneineen.

Syyskuussa 1960 valmistuneen rakennnuksen koko oli 196 neliöä ja sen rakennustyöt alkoivat toukokuussa 1960. Rakennus toimi sittemmin uuden huoltorakennuksen valmistuttua pitkään varastotiloina kentän perällä.

Aluetta on kehitetty ja aiotaan kehittää, sillä Hiukka on kaikkialla tunnettu. Olympiakesäksi 1952 oli Hiukan rannalle valmistunut Sotkamon liikeväki ry:lle ravintolarakennus. Vuonna 1960 oli tehty jatkosuunnitelmia Hiukan alueen kehittämiseksi.

Suunnittelijoita ja suunnitelmia tulee ja menee, mutta Hiukan alueen ongelma vaikuttaa olevan siinä, että se on väärässä paikassa. Se ei sijaitse Vuokatissa.

1934 kesällä majaili "Iki" Kianto Tikkasella ja makoili muusansa kanssa Hiukan uimarannalla kirjoittaen lehtiin majoituksensa vastineeksi. Kalevassa oli 19.8.1934 otsikko: Sotkamo – Korpi-Kainuun kesäkeidas. Alatosikko kertoi, että Rämsänrannan sulttaani oli viikonloppua viettämässä.

Lähteet: Sotkamon kunta: Sipo Häyrysen lehtileikkeet ja J.A. Tervon lehtileikkeet

Jouni Piirainen