Olipa kerran

Olipa kerran Sotkamossa kaksi yleisurheilukenttää: opiston kenttä Vuokatissa ja Hiukan kenttä Sotkamossa. Nyt ollaan liikunnan mallikunnassa Sotkamossa ilman yleisurheilukenttää. Opisto rakensi kentän jalkapallolle, kunta Hiukan kentän pesäpallolle. Kunnan päättäjäin mielestä Sotkamo ei tarvitse yleisurheilukenttää. Se on kuolinisku Sotkamon yleisurheilulle.

1970–80-luvuilla Sotkamon Jymy oli parhaita maaseutuseuroja Suomessa. Oli valtakunnallisia huippuja, muun muassa maileri Jouko Niskanen, estejuoksija Markku Pulkkinen, keihäänheittäjä Pekka Muona, ottelija Anne Kyllönen ja 3 000 metrin juoksija Helena Heikkinen. Pirjo Wilmin aika oli aikaisemmin. Myös miesten ja naisten viestijoukkueet toivat mitaleita SM-viesteistä.

Myös nuorten sarjoissa Jymy oli Suomen huipulla. Etupäässä tytöistä koostunut joukkue voitti Suomen parhaan nuorisoseuran tittelin vuonna 1983. 1980-luvun tyttöjen tasosta kertovat alle 16-vuotiaiden pituushyppyennätykset: Minna Kaipainen 603, Minna Hankio 595, Soili Huotari 586 ja Riitta Kärkkäinen 575.

Muita Suomen mestaruuteen yltäneitä olivat Mervi Tolonen (keihäs) ja Jyrki Makkonen (korkeus). Myös tyttöjen viestijoukkueet saavuttivat useita mitaleita SM-viesteissä: kirkkaimpana kultaa tytöt 16 vuotta 4 x 100 metrillä.

Ikään kuin kiitokseksi kunta rakensi katsomon juoksuratojen sisäpuolelle. Siihen loppuivat juhannuskisat. Edes piirikunnallisia kisoja ei voitu enää järjestää. Torso kenttä toimi kuitenkin vielä harjoituskenttänä osittain.

1970–80-luvulla nuoria oli runsaasti mukana. Järjestetyissä kisoissa saattoi olla 70 nuorta ja lasta mukana. Heidän joukossaan olivat muun muassa Unto Väisänen, Antti Leppävuori ja Erkki Tuhkanen. Unto sai hyvät pohjat pesäpallolle, Antti hiihdolle ja Erkki yrittämiselle liikealalla.

Puutteellinen kenttä oli yksi syy Jymyn yleisurheilun taantumiselle, eikä vetäjistäkään tästä johtuen ollut tungosta. Mutta suurin syy oli sittenkin, että yleisurheilu on liian vaativa laji kännykkänuorille.

Vuodet vierivät. Lähes kolme vuosikymmentä on kulunut Jymyn menestyksestä SM-tasolla. Muutama poikkeus silti on: Perttu Korhonen oli Suomen parhaita seiväshyppääjiä, ja nuorten sarjoissa menestyivät kuulantyöntäjä Olli-Pekka Siponen, 800 metrin juoksija Nikke Wilmi ja aitajuoksija Mervi Heikkinen.

Oma lukunsa on Sirpa Pääkkönen. Sirpa on suorastaan kahminut SM-mitaleita kestävyysjuoksussa veteraanisarjoissa. Mihinkähän Sirpa olisi pystynyt, jos olisi aloittanut nuorempana?

Vaikka kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen on nuoruudessaan hypännyt yhtä paljon kuin maailmanennätysmies Sergei Bubka – Sergei seivästä ja Mika pituutta – ollaan yleisurheilukauteen 2023 menossa ilman yleisurheilukenttää. Surullista. Aika entinen koskaan ei enää palaa. Jos palaa, niin paljon kerkiää Tenetissä vettä virrata.

Päivälahti