Mielipiteet

Mielipide: Sotkamo – hyvien ihmisten koti

Mielipide. Olin sukuloimassa Sotkamossa toissa viikonloppuna. Astuttuani bussista jäin ihmettelemään, että jotain puuttuu. Kaduilla ei lojunut sähköpotkulautoja eikä jalkakäytävillä seissyt mainoksia. Ainoan roskan, pizzalaatikon, näin Salmelantien vieressä kulkevan polun retkipaikan pöydän alla.

Sähköpotkulautojen sijaan ihmiset pyöräilivät ja kulkivat rollaattoreilla unohtamatta muutamaa nuorta mopoilijaa. Sotkamo on kaunis paikka, pihat ja puistoalueet on hoidettu viimeisen päälle, luonto on kaikkialla.

Vaikuttaa siltä, että ihmisistä pidetään huolta. En ole nähnyt missään senioripuistoa tai paloaseman yhteydessä olevaa bänditilaa. Kirjastoauto tuo äitini serkulle sopivaa luettavaa toiveiden mukaan, pari dekkaria, pari elämänkertaa, Päätaloa ja hömppää.

Pikkuserkkuni 50-vuotispäivillä Kantiksessa poliisi vilkutti terassilla iltaa viettäneille ja kaikki vilkuttivat takaisin.

Kaavoittajan kanssa tutkimme karttoja esi-isien ja -äitien asuinpaikoista. Pääsin käymään mummini syntymäpaikassa. Katselin Mustalampea ja ajattelin, että tätä maisemaa on mummini katsonut.

Mummi, Aino Sofia Pikkarainen 1906, syntyperäinen sotkamolainen, lähti 1920-luvulla piikomaan Helsinkiin. Kun olin lapsi, kävimme muutaman kerran sukulaisten luona Puukarissa. Kivaa oli.

Ainoa vähän pelottavampi juttu tapahtui äidin serkun häissä vuonna 1963. Minulle näytettiin lehmiä. Yksi lehmistä heilautti minut hännällään lantaan. Kuka lähtee juhlamekossa navettaan? Onneksi mekko saatiin pestyä ja kuivattua ennen häitä.

Olen tutkinut sukujuuria Klara Kustaava Rönnyn, 1879, ja Kalle Petteri Kustinpoika Pikkaraisen, 1883, puolelta. Esiäiti Anna Parratar on syntynyt 1761. Sitä pidemmälle en ole vielä päässyt, mutta kaikki siitä eteenpäin eläneet ovat olleet sotkamolaisia.

Keskustelin monien eri-ikäisten sotkamolaisten kanssa, kieli on omaa luokkaansa ja opin vähitellen ymmärtämään murrettakin. Tuntui siltä, että kaikki tunsivat kaikki.

Erityisen mielenkiintoista oli jutella paluumuuttajien kanssa. Muualla on toisenlaista, mutta veri vetää Sotkamoon. Ylpeys omasta asuinpaikasta oli aitoa ja sekin kosketti minua.

Tuntui siltä, että olen kotona. Löysin palan Sotkamoa itsestäni! Ehkä viimeisen yön uni kertoo tästä. Kantiksessa oli tietokilpailu ja kysymys kuului, mikä on uusin rakennus Sotkamossa!

Karoliina Koivujuuri

Helsinki

Toimituksen lisäys: Sotkamossa Asema 13:n bänditila toimii entisen paloaseman tiloissa. Senioripuistoja on toki rakennettu monille paikkakunnille eri puolella maata.