Mielipiteet

Mielipide: Pienissäkin kunnissa tarvitaan valojen päälläpitäjiä

Asumme pienessä kunnassa Kajaanin läheisyydessä. Usein meiltä kysellään, miksi emme muuta kaupunkiin, kun siellä ovat kaikki ja palvelut ja vaikka mitä.

Suomessa on 309 kuntaa, joista 210 on väkiluvullisesti pieniä alle 10 000 asukkaan kuntia. Iso osa suomalaisista asuu näissä kunnissa. Suomen pinta-alasta ja samalla luonnonvaroista lähes 70 prosenttia on näiden alueella.

Pienet kunnat ovat paikkoja, jonne ihmiset tulevat laskettelemaan, mökkeilemään ja vaeltamaan. Niissä on merkittävä määrä pienistä yrityksistä. Pienet kunnat tuottavat käytännön osaajat koko Suomeen. Iso osa kansallispuistoista on väkiluvullisesti pienissä kunnissa. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Riippakivi ja tulonsiirto -keskustelun sijaan meidän pitäisi keskittyä näihin tosiasioihin.

Valtakunnan mediassa huomiota saavat Länsimetro ja tunnin juna Turkuun, mutta uutisoidaanko siitä, kuinka turvallista on matkustaa Kuusamoon perjantai-illan liikenteessä tai pääseekö Kainuuseen lentokoneella? Julkisessa keskustelussa on siistiä asua Vuokatissa tai Syötteellä, muttei Ristijärvellä tai Paltamossa. On uutisoinnin arvoista muuttaa etelästä pohjoiseen, kun samaan aikaan asettumista kotipaikkakunnalle saa selitellä.

Väkiluvullisesti pieni kunta sopii kaikille eksoottiseksi lomapaikaksi, jota ei saa muuttaa. On aihetta miettiä, millaiset palvelut pienissä kunnissa on tai miten niitä kehitetään. On aika ottaa tosissaan koko maakunnan kehittämistarpeet, niin keskustoissa kuin reuna-alueilla, yli maakunta- ja kuntarajojen.

Maamme kuusi suurinta kaupunkia julkaisivat hallitusohjelmatavoitteensa, joissa pohdittiin millä keinoilla suuret kaupungit saavat elinvoimaa. Tavoitteet ovat mainioita koko Suomen menestymisen kannalta. Pohjois-Suomi tarvitsee vetävät kasvukeskukset Oulun, Rovaniemen ja Kajaanin. Menestyäkseen ne tarvitsevat mukaan myös meitä väkiluvullisesti pienempiä ympäryskuntia. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu ei palvele ketään, sillä maaseutu tarvitsee kaupunkia ja kaupunki maaseutua.

Koko Suomen puuosaamisesta on keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle 12,7 prosenttia. ICT-osaamisesta 10 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan 14,2 prosenttia koko maan maidosta ja perunoista 19,8 prosenttia. Näistä kaikista iso osa tulee väkiluvullisesti pienistä kunnista. Ei ole yhdentekevä asia, miten kotiseutuamme kehitämme. Meidän on aika tunnustaa, että pieni on kaunista ja tarpeellista, jotta suuri voi rinnalla menestyä.

Me emme suostu ajattelemaan maaseutumaisia kuntia riippakivinä ja toivomme, että vuonna 2023 kenenkään muunkaan ei tarvitsisi. Ihmisen pitää voida asua siellä missä haluaa, ilman että sitä tarvitsee selitellä. Hybridityö, monipaikkaisuus ja maallemuuttobuumi ovat tulevaisuuden pohjoista. Me uskomme Kainuuseen ja sen elinvoimaan ja tätä uskoa me tarvitsemme, kun kehitämme tasavertaisesti koko maakuntaa.

Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunnasta

Jyri Saastamoinen

Päivi Soldatkin