Mielipide: Onko kaikki hyvin?
Julkaistu: 7.11.2022 klo 8:00Mielipide. Sotkamon kunta on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa, ja hyvää työtä lapsiystävällisyyden eteen on tehty paljon. Lapsen oikeuksien päivää vietetään marraskuun 20. päivänä, ja sinä päivänä on hyvä Lapsien oikeuksista muistutella, mutta totta kai nämä oikeudet on muistettava joka päivä.
Ei riitä, että keskimäärin lapsilla menee hyvin. Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään elämään. Meidän kunnassamme keskimäärin menee hyvin, mutta siihen ei saa tuudittautua, vaan meidän on autettava paremmin niitä, jotka todella apua tarvitsevat. Tässä ajassa on paljon ahdistusta, yksinäisyyttä ja sodan ja talouden aiheuttamaa huolta. Sotkamossa toimii peruspalveluiden ja seurakunnan lisäksi monta vapaaehtoista järjestöä (muun muassa Iloksi ry, Pelastakaa lapset ja MLL), jotka auttavat ja tukevat hyvin monella eri tasolla lapsia, nuoria ja perheitä.
Avun pyytäminen ei ole helppoa. Avun antaminen on helpompaa. Minulla on opettajana tapana kysyä "Onko kaikki hyvin?", kun näen oppilaan yksin välitunnilla tai käytävällä. Yhdeksän kertaa kymmenestä oppilas vastaa, että kaikki on ihan ok. Mutta sitten se tärkeä, kymmenes kerta. Lasten huolet ja murheet ovat hyvin konkreettisia: ei ole kaveria, joku tönäisi, hanskat ovat olleet häveyksissä jo pari päivää. Näissä murheissa on opettajana helppo auttaa, toki välillä murheet ovat paljon isompia, ja auttamiseen silloin tarvitaan enemmän.
Jokainen meistä voi omalta osaltaan kysyä tuttavalta, naapurilta tai työkaverilta "Miten sinä voit?" tai "Onko kaikki hyvin?". Sitten rauhassa kuunnellaan ja jutellaan. Puhuminen jo helpottaa. Auttamisessa on se hieno puoli, että useimmiten myös auttajalle tulee hyvä ja lämmin olo. Yhdessä voidaan miettiä, mistä saadaan apua.
Tällä viikolla alkaa seurakuntavaalien ennakkoäänestys; vaaleissa valitaan kirkkovaltuustoon ihmisiä, jotka päättävät seurakunnan toiminnan taloudellisista painotuksista. Kirkon lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyö tekevät paljon laadukasta auttamista kunnassamme, äänestäminen on osallistumista yhteisiin asioihin.
Pidetään huolta toisistamme!
Riikka Huotari
Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän jäsen
seurakuntavaaliehdokas, Sama matka yhteinen
eduskuntavaaliehdokas, Kokoomus
Kommentit
Jätä kommenttiJölli
8.11.2022 12:10
Suomessa lapsilla menee aika hyvin ,verattuna moneen muuhun maailman maahan. Päättäjinä on nyt selvästi itse lapsiperhe elämää viettäviä aikuisia. Lapsinlisät tuplana ym. Edelleen unohdetaan vanhukset,joiden toimeentulo hintojen noustessa on ylittänyt monen maksukyvyn. . Yksinäisyys ahdistaa yli puolta koko vanhusväestöä. Ja vanhusten määrä tulee vaan kasvamaan. Seurakunta voisi palkata kiertäviä vanhusten kanssa juttelevia henkilöitä. Esim yhdellä olisi vaikka 4 vanhusta päivässä ja kävisivät kaksi kertaa viikossa puolitoita tuntia turisemmassa nyky- ja menneestä ajasta. Tälläisestä moni vanhus saisi sisältöä ja iloa elämään.
Vilttitossu
6.2.2023 23:29
Vanhuksille voisi rakentaa myös uuden vanhustenhoitoon keskittyvän hoitotalon Vanhainkoti Himmeli lisäksi. On huomioitava, että vanhuusaika on hyvin yksilöllinen jokaisella ihmisellä. Vanhuusiän sairauksia on monenlaisia ja nämä tekijät liittyy siihen, kuinka ihmisen vanhuusaika etenee korkeasta iästä huolimatta henkisesti ja fyysisiltä ominaisuuksilta. On vanhuksia, jotka ovat terveitä koko ikänsä myös vanhuus vuosina , ja tämä asia vaikuttaa siihen kuinka ihminen pärjää kotona asuen myös vanhana, Dementia on muistisairaus, Aivohalvaus vaikuttaa likkumiskykyyn ja puhe- ja muistikykyyn ja vaatii usein laitoshoidon ja avustajan, mikäli ihminen kykenee asumaan vielä kotona. Lievistä avh- kohtauksista voi myös toimia kävelykylyiseksi, puheterapian ,fysioterapian tukikeinoin, Liikuntaelinvammoihin voi saada apuvälineitä terveyskeskusten ja sairaaloiden apuvälinelainaamoista ja tarve apuvälineen käyttöön on kerrottava Kelan ja Sosiaalitoimen hakulomakkeissa hyvin yksityiskohtaisesti laitteisiin kirjoittaen. Myös Parkinson, Huntington.
ovat tauteja jotka ovat myös vanhusväestön tauteja. ADHD tautien ilmenemistä vanhusväestön keskuudessa on vähän tietoa käytännön hoitotyössä tai picto- kuvien hyödyistä osana osastotyötä selventämässä esim vanhusten orientoitumista päivärytmiin , vuodenaikoihin tai viikkorytmiin niillä vanhuksilla, jotka ovat yleensä hyötyneet kuvakommunikaatiosta ei ole lainkaan käytössä Vanhainkodeissa . Omaishoitajille tulisi kehittää omaishoidon hoitotyönkekijä työllisyys palkkaaminen kunta tasolla 3 Vuorotyötä, koska avun tarve on suuri. on olemassa jo hoitovajetta myös mielenterveystyön avohuollon sektorilla on kuntoutuneita mielenterveysasiakkaita ja asiakkaita jotka tarvitsevat terveydenhuollon palveluja, kotihoidon palveluja ja avustava hoitoa ympärivuorokautisesti. Tällöin myös erityisryhmien päivätoimintakeskuksien tarve ja toimintakykyinen erityisryhmien työkeskustoiminnan tarve tulisi kartoittaa ja huomioida asiakkaiden henkilökohtaisten kuntoutus ja toimintasuunnitelman avulla. Vapaaehtoistyön ystävä tapaamiset ei korvaa koskaan vanhusasiakkaan terveydenhoidollisia tarpeita vaikka toiminta olisi sosiaalisesti virikkeellinen vanhukselle ja vapaaehtoistyön tekijälle.
Autoilija, ei yliajaja
8.11.2022 8:24
Heijastin heilumaan! Kainuuntien ylittää aamuisin puoli kahdeksan maissa mustapukuinen pyöräilijä, jolla ei ole ainuttakaan heijastinta vaatteissaan tai pyörässään. Valoja tai kypärää ei ole. Bussinkuljettaja saa varmaan arvailla pysäkillä tulijoita, joilla ei ole mitään heijastavaa, eikä välitetä edes viittoa pysäytysmerkkiä. Heijastinnauhakaan ei kouranulkoiluttajalta erotu, heiluva heijastin vaatteissa polven korkeudella ja koiran pleksissä roikkuva heijastin näkyisivät.