Kansallispuistojen kävijämäärät putosivat, mutta ovat kasvussa pitkässä juoksussa – "Mielenkiintoista nähdä, onko tuleva kesä normaalimpi"

Kansallispuistojen käyntimäärät ovat vuoden 2021 jälkeen tullut jyrkästi alas. Luvuissa ei silti ole virkistyskäyttöpäällikkö Sari Alatossavan mukaan suurta eroa, kun niitä vertaa koronaa edeltävän vuoden lukuihin.

Vuonna 2022 Hossan kansallispuistossa Suomussalmella kävijöitä oli 77 700. Tiilikkajärven kansallispuistossa Sotkamon kunnan rajalla oli 18 400 ja Hiidenportin kansallispuistossa Sotkamossa 11 300 kävijää.

Käyntimäärässä on havaittu kuitenkin pitkän aikavälin kasvua: vuodesta 2019 käyntimäärä on noussut 10 prosenttia.

Vuosi 2021 oli Suomessa retkeilyn aikaa, ja luontokohteilla käynti oli suuressa suosiossa. Tuolloin Hossassa kävi Metsähallituksen mukaan 112 900, Tiilikkajärvellä 25 300 ja Hiidenportilla 15 000 kävijää.

– Koronan alkamisen jälkeen vuodet ovat olleet poikkeuksellisia, sanoo Alatossava.

Vuonna 2021 ulkomaille tai festareille ei ollut mahdollista päästä, joten ihmiset suuntasivat kansallispuistoihin. Vuoden 2022 aikana ihmiset pääsivät jälleen matkustamaan, ja samalla polttoaineen hinta nousi, minkä vuoksi käyntimäärä alkoi laskea. Alatossavan mukaan esimerkiksi Hossassa erityisesti kesän alussa karavaaneita ei näkynyt.

– Jos asiat pysyvät ennallaan, on mielenkiintoista nähdä, onko tuleva kesä normaalimpi. Pääsee näkemään, miten ihmiset viettävät vapaa-aikansa.

Hossan kansallispuisto on yksi Kainuun kohteiden kärkikohde, eikä ero vuosien 2020–2021 välillä ollut niin suuri. Hossassa majoitusta ei kuitenkaan ole niin paljon kuin esimerkiksi Rukan seudulla, jossa majoitustarjontaa on huomattavasti enemmän. Lisäksi Hepoköngäs oli 2020–2021 suosittu vierailupaikka.

Hossan kansallispuisto avattiin vuonna 2017. Kuva: Arkisto/Juha Neuvonen

Kainuun alueella kansallispuistoissa jatketaan koko ajan korjaus- ja kunnostustöitä. Korjaamista vaativat erityisesti pitkospuut, portaat, sillat, laavut ja erilaiset taukopaikat. Eduskunnalta saadun lisärahoituksen avulla paikkoja on ollut mahdollista saada kuntoon.

Alatossavan mukaan rahoituksen tarvetta on yritetty nostaa lisää esille.

– Kohonneet kustannukset ja inflaatio iskevät myös meihin, jolloin meidän tekeminen ja rakentaminen on kalliimpaa. Rahoituksen riittävyys näkyy maastossa kohteilla. Silloin niitä ei pystytä kunnostamaan ja huoltamaan ajoissa tai niin hyvin kun pitäisi.