Hiihtosuunnistuksen poikien EM-joukkueessa vahva kainuulaispanos – Eero Sorsa houkutteli uuden kaverinsakin Jymyyn

Hiihtosuunnistuksen EM-rasteilla tammi-helmikuun vaihteessa Latviassa menestystä jahtaa vahvasti kainuulainen poikajoukkue. Suomen 17-vuotiaiden poikien kvartetissa suunnistavat Sotkamon Jymyä edustavat Eero Sorsa ja Eemil Koskinen sekä Vehkalahden Veikkojen veljekset Joona ja Niklas Hirvilahti , joiden vanhemmat ovat kotoisin Kuhmosta.

Lempäälässä asuva Koskinen on tuore jymyläinen, joka liittyi täksi talveksi sotkamolaisseuraan Sorsan houkuttelemana. Kesäsuunnistuksessa Koskinen edustaa jatkossakin Tampereen Pyrintöä.

– Tutustuimme hiihdon yläkoululeirityksessä, Sorsa kertoo.

Kuhmossa usein vierailevista Hirvilahden veljeksistä Sorsa tuntee paremmin ikätoverinsa Joonan.

Kotimaan kisoissa nelikko on hallinnut 17-vuotiaiden sarjaa, joten arvokisajoukkueen kokoonpano ei ollut yllätys.

– Keskinäinen järjestyksemme on kisoissa vaihdellut. Eemil ja Joona ovat olleet yleensä kaksi parasta, mutta olen minäkin yhden kisan onnistunut voittamaan, Sorsa kertoo.

Sotkamon urheilulukiossa ensimmäistä vuottaan opiskeleva Sorsa suuntaa aikanaan EM-urille avoimin mielin. Kilpakumppanien tasosta hänellä ei ennakkoon ole minkäänlaista kuvaa.

Kolmesta henkilökohtaisesta kisamatkasta sotkamolainen nostaa suosikikseen 3. helmikuuta kisattavan pitkän matkan. Sitä ennen ohjelmassa ovat EM-kisat 31. tammikuuta avaava sprintti ja 1. helmikuuta kilpailtava keskimatka.

Päätöspäivän (4.2.) viesti kilpaillaan kolmimiehisin joukkuein.

Maaliskuussa 17 vuotta täyttävälle Sorsalle hiihtosuunnistus on sivulaji. Eniten nuorukainen panostaa hiihtoon ja kesäsuunnistukseen.

– Kisoja käyn, mutta en minä hiihtosuunnistusta erikseen juuri harjoittele, hän myöntää.

Lajina hiihtosuunnistuksessa on kuitenkin oma viehätyksensä.

– Se on hauskaa. Urilla saattaa olla isojakin alamäkiä, joilla pitää pystyä menemään ketterästi, Sorsa kuvailee lajin vaatimuksia.

Hiihdossa Sorsa mittaa tasoaan kansallisen kärjen kanssa seuraavan kerran Pyhäjärvellä 24. – 26. helmikuuta käytävissä SM-kisoissa.

Kainuun Suunnistus on palkinnut Sorsan kahtena vuonna peräkkäin maakunnan parhaana suunnistajana. Viime kesän SM-rasteilla hänen paras sijoituksensa oli H16-sarjan erikoispitkän matkan kuudes sija. Sorsa kunnostautui myös elokuun Nuorten Jukolassa, jossa hän juoksi osuutensa nopeimman ajan.

Eero Sorsalle hiihtosuunnistus on sivulaji. Eniten nuorukainen panostaa hiihtoon ja kesäsuunnistukseen. Kuva: Pekka Lassila

Hiihtosuunnistuksen huiput kilpailivat alkuviikosta maailmancupin osakilpailussa Itävallassa. Suomalaisille kisapäivät olivat antoisia, sillä Kajaanissa ja Sotkamossa opiskeleva oululainen Aapo Viippola voitti tiistaina keskimatkan ja Niklas Ekström oli toinen keskiviikon takaa-ajokisassa.

Lajina hiihtosuunnistuksen parhaat vuodet Suomessa ovat kuitenkin jo menneisyydessä, sillä suosio on laskenut selvästi viime vuosikymmeninä. Osasyyllinen on ilmastonmuutos ja vähälumiset talvet.

– Kisan järjestäminen vaatii enemmän kuin pelkän tykkilumiladun, muistuttaa Suunnistusliiton tapahtuma- ja seurapäällikkö Timo Saarinen.

Olosuhderiski on vähentänyt seurojen innostusta kilpailujen järjestämiseen, ja kisojen harventuminen on johtanut harrastajamäärien supistumiseen. Vuosittain kilpailutoimintaan osallistuu Suomessa vajaat tuhat hiihtosuunnistajaa.

– Lajin huippuvuosista eli 1990-luvulta on tultu paljon alaspäin, eikä tulevaisuus kovin hyvältä näytä, Saarinen myöntää.

''Lajin huippuvuosista eli 1990-luvulta on tultu paljon alaspäin.''

Hiihtosuunnistus ei toki ole ongelmiensa kanssa yksin, sillä samojen murheiden kanssa painii moni muukin kestävyysurheilulaji. Nuoria on mukana entistä vähemmän ja harrastajien joukko vanhenee.

– Esimerkiksi hiihtoon verrattuna kansalliset kisamme ovat vielä elinvoimaisia. Viimeksi Joutsenon neljän kisan viikonloppu keräsi 250 kilpailijaa per päivä, ja SM-kisoissa on 500–600 osanottajaa, Saarinen kertoo.

Saarisen mukaan Suunnistusliiton mahdollisuudet lajitoiminnan virkistämiseen ovat rajalliset.

– Olemme yrittäneet kannustaa seuroja järjestämään kisoja hieman matalammalla kynnyksellä. Rimaa vähän laskemalla saataisiin tarjontaa enemmän, siis jos tehtäisiin järjestelyiltään kevyempiä tapahtumia. Näin nuorille tarjoutuisi mahdollisuuksia päästä kokeilemaan lajia.

– Osin tässä on onnistuttukin: meillä on ollut nyt pari hyvää lumitalvea, ja osanottajia on löytynyt nuorten sarjoihinkin, Saarinen iloitsee.

Lajihistoria tuntee myös kainuulaisia arvomenestyjiä. Aila Flöjt voitti viestikultaa 1975 ja 1977. Teemu Köngäs saavutti yhteensä neljä arvokisojen viestimitalia vuosina 2004–2009. MM-viestikultaa Köngäs voitti 2009.