Villin lännen kokemuksia
- Kainuun vaellustallin kaksituntinen metsäretki tarjosi vauhdin hurmaa.
17.7.Viikonloppuna pääsin näyttelemään pääroolia oman elämäni villinlännen elokuvassa. Suuntana oli Kainuun vaellustalli ja kahden tunnin metsävaellus islannihevosilla. Tallilla vedimme varusteet niskaan, hyppäsimme hevosten selkään ja käänsimme katseet kauniille mäntykankaalle. Ilma tuoksui auringolta ja kesältä, ja hevosen lämmin ruumis siivitti rentoa tunnelmaa.Osan ajasta menimme tölttiä, mutta välillä vaihdoimme laukkaan ja viiletimme harjat hulmuten ylös mäkiä. Riemu oli suuri kun sen pienen hetken ajan tunsi lentävänsä. Naurun kiljahdukset kajahtelivat ilmassa kun kiidimme metsän siimeksessä tuulen ujeltaessa taustalla.Minun ratsuni, Netta, oli hieman punkero, joten jouduin hoputtamaan sitä vähän väliä. Loppumatkasta hepat valpastuivat, ja opettaja sanoi niiden tietävän että olemme kotimatkalla. Viimeinen tien ylitys ja olimme talleilla. Janoisia olivat sekä Netta että minä, mutta mielessä pyöri samalla: Vielä joskus uudelleen!
AVAINSANAT:
Keskustelua aiheesta:
