Prikaati säilyy ja kehittyy

Keskiviikkona esitelty puolustusvoimauudistuksen ratkaisumalli on Kainuun kannalta pääosin myönteinen.

Kainuun Prikaatin asema valmiusprikaatina säilyy ja sen toiminta vahvistuu entisestään. Menetykseksi on laskettava Kainuun Sotilassoittokunnan lakkauttaminen vuoden 2013 lopussa. Se yhdistetään Rovaniemellä toimivaan Lapin Sotilassoittokuntaan.

Puolustusvoimien rakenteellinen muutos on merkittävä.

Kainuun Prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jukka Ojala kertoi, että vuoteen 2015 mennessä kouluttavien joukko-osastojen määrä laskee 25:stä 16:sta, johtamistasoja viilataan neljästä kolmeen ja koulutettavan ikäluokan koko laskee 27 000 tasolta 25 000 varusmieheen vuodessa.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus tiivistyy nykyisestä 350 000 henkilöstä 230 000 henkilöön.

Nämä rakenteelliset uudistukset on koettu välttämättömäksi, jotta Puolustusvoimat selviytyy arvoidusta vuotuisten määrärahojen laskusta 2,2 miljardiin euroon.

Prikaatikenraali Jukka Ojala painotti keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että rakennemuutoksen tavoitteena on Suomen puolustuskyvyn ylläpidon turvaaminen ja toiminnan tason pitäminen vaadittuna. Ratkaisu vastaa pienentyvää sodan ajan vahvuutta ja on kestävä myös pitemmällä aikavälillä.

Kainuun Prikaatista muodostuu entistä vahvempi valmiusprikaati, jonka joukko-osastoon kuuluvat myös Oulun, Kuopion ja Joensuun aluetoimistot. Kainuun aluetoimisto liitetään prikaatiin.

– Kaikkien aselajien toimintaedellytyksiä Kainuun Prikaatissa vahvistetaan. Alustavasti on suunniteltu Hämeen rykmentin lakkauttamisen johdosta myös talvilajien huippu-urheilijoiden koulutuksen siirtämistä Kainuun Prikaatiin.

Tällä hetkellä Kainuun Prikaatin koko työntekijämäärä on 560 henkilöä. Prikaatin komentaja Jukka Ojala arvioi, että toiminnan laajentuessa myös työntekijämäärä kasvaa useilla kymmenillä.

Rakennemuutokseen liittyvässä arvioinnissa Kainuun Prikaatin varuskunnan rakennusten nykyaikaisuus sekä harjoitusalueiden sopivuus varusmiesten koulutukseen olivat erityisen tärkeitä.

Prikaatikenraali Jukka Ojala totesikin, että prikaatin käytössä oleva lähiharjoitusalue ja sen joustava laajentaminen tarpeen mukaan on koulutuksen kannalta tärkeää.

Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen läheisyys on myös prikaatin toiminnalle myös tulevaisuudessa erittäin tärkeää. Sitä on pystyttävä edelleen kehittämään.